Päivän ainoa lento Kiovasta: Suomeen lennätettiin 186 kausityöntekijää historiallisella tilauslennolla – "Olemme äärimmäisen kiitollisia"

Saapumisterminaalissa odottelee venäjää osaavia työntekijöitä valmiina varmistamaan, että jokaisella tulijalla on kyyti. Kuva: Jarno Mela

Askeleet kaikuvat lentokentän käytävillä. Tavallisesti terminaalin ilmatilan täyttää matkalaukkujen pyörien rullaava ääni, mutta nyt saapuvien lentojen taululla näkyy vain kymmenkunta lentoa. Niistäkin kaksi on peruttu.

Ukraina on lentojen osalta Suomeakin suljetumpi. Kiovasta lähtee tänään yksi ainoa lento, numero PS3139.

Koneen kyydissä ovat kevään odotetuimmat ja puhuttaneimmat ulkomaiset vieraat: suomalaisten maatilojen kausityöntekijät.

Vastaanotto on sen mukainen. Aulassa hyörii ministeriön väkeä, viljelijöitä, toimittajia.

Seiniin on kiinnitetty turvavälistä muistuttavia lappusia ja lentokentän kovaäänisistä ladellaan ohjeita. ”Älä käytä julkista liikennettä! Jos sinulla ei ole kuljetusta, ota yhteyttä...”

Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio ristii kätensä selän taa. ”Monessa liemessä on tullut oltua, mutta tämä hetki on erityinen”, hän sanoo. Hymy jää hengityssuojaimen peittoon.

Suomi on nyt saamapuolella, Husu-Kallio painottaa. Ei ollut itsestään selvää, että työntekijöiden annetaan lähteä maasta.

”Ukrainalaisten pääsy Suomeen on hankalaa. Maa on suljettu. Siksi olemme äärimmäisen kiitollisia – kriittisiin töihin saadaan tekijät.”

Täältä ukrainalaiset kyyditään karanteeniin tilojen läheisyyteen. Husu-Kallio kertoo nähneensä auton, jossa oli teipattu muovit kuskin ja matkustajien välille.

Monella on tänään pitkä päivä. Lento on yli kaksi tuntia myöhässä aikataulusta.

”Viranomaistyössä menee aikaa myös Ukrainan päässä. Näiden työntekijöiden tulo on triplatsekattua”, Husu-Kallio sanoo. Ennen lennon lähtemistä ukrainalaiset käyvät lisäksi läpi lääkärintarkastuksen.

Tulijat saapuvat viime tingassa. Osalla tiloista kausityövoimaa olisi tarvittu jo.

Tulijoita vastassa olleen MTK:n elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakolan mukaan Suomeen saapuvat ukrainalaiset valittiin kokemuksen perusteella. Vieressä maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio. Kuva: Jarno Mela

Kaikki eivät suhtaudu ukrainalaisten tuloon riemukkaasti.

Kausityövoiman tuontia on pidetty riskinottona Suomen koronatilanteelle. Ukrainassa oli tilastojen mukaan maanantaihin mennessä 8 617 tartuntaa.

Suomalaiset ovat itsekin hakeneet töihin ahkerasti. Henkilöstöpalveluyritykset ovat saaneet yli 10 000 hakemusta kausitöihin.

On ihmetelty, miksi ukrainalaiset tulevat innostuneista suomalaisista tarjokkaista huolimatta. Eikö kotimainen kelpaa?

Yksi kausityölennon eteen uurastaneista on MTK:n elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola.

Lentokoneesta saapuu maatalouden osaajia, hän sanoo. Monet ovat olleet Suomessa töissä useina vuosina.

Suomalaisilla on tarkoitus täydentää tilojen työvoimatarvetta sellaisissa töissä, jotka eivät vaadi erityisosaamista.

”Kokemus on tulijoille ykköskriteeri. He tietävät mitä tekevät ja voivat perehdyttää muita.”

Hedelmän- ja marjanviljelijäin liitto on kerännyt kokemuksia kotimaista työvoimaa käyttäviltä tiloilta.

Noiden kokemusten perusteella kotimaista työvoimaa on oltava jopa yli kaksinkertainen määrä ulkomaisiin verrattuna. Lisäksi vaihtuvuus on suurempaa, sillä harvoilla on mahdollista sitoutua töihin koko kesäksi.

Kaikkiaan kevättöihin on annettu lupa tuoda 1 500 ulkomaista kausityöntekijää. Ministeriö on arvioinut heidät Suomen huoltovarmuuden kannalta välttämättömiksi.

Heistä ei silti riitä tekijöitä kaikille halukkaille. Tarpeeseen nähden määrä on Hedelmän- ja marjanviljelijäin liiton mukaan täysin riittämätön.

Anna, Vitalii ja Yliia ovat matkalla töihin marjatilalle Suonenjoelle. Kuva: Jarno Mela

Vihdoin terminaalin ovista alkaa marssia väkeä.

Tulijoilla on hengityssuojaimet. Ukrainassa maskin pitäminen julkisilla paikoilla on pakollista.

Monet jälleennäkemiset ovat silminnähden lämpimiä, vaikka halata ei voikaan.

Veijo Karkkonen odottelee marjatilalleen neljää työntekijää. Hänen kotitilallaan kasvatetaan mansikkaa ja vadelmaa. Karkkonen on saanut apua naapuriviljelijältä, mutta nyt lisätyövoima on kiireesti tarpeen.

Hän vie työntekijät kahden viikon karanteeniin ja käy heille kaupassa. Karanteenin aikana ukrainalaiset voivat tehdä myös töitä, mutta 10 metrin päässä muista ihmisistä.

Tulijat ovat tuttuja ja oma-aloitteisia, Karkkonen kertoo. Korjuu vaatii eniten apua. Silloin töissä on 30–40 henkeä.

Istutus tehdään usein tuntityönä, mutta korjuu urakkana. Urakkapalkka on tilalla noin 1,05 senttiä kilolta.

Karkkonen on tyytyväinen, että poikkeuksellinen lento Suomeen järjestyi. ”MTK on organisoinut tilanteen hyvin. Tässä kohtaa kiitoksen sana on paikallaan.”

Hänen tilallaan ulkomaista työvoimaa on ollut 90-luvulta saakka. Aluksi tekijät olivat enimmäkseen venäläisiä ja virolaisia.

Monella on maatilataustaa ja he tuntevat esimerkiksi koneiden käytön.

Lento Kiovasta saapui torstaina yli kaksi tuntia myöhässä. Viranomaisvalmistelut veivät paljon aikaa sekä Ukrainassa että Suomessa. Kuva: Kari Salonen+kuva videolta

Kuskiksi lupautunut Pentti Filppula odottaa vieressä kyydittäviään. Hän kuljettaa työntekijöitä kaalitilalle Euraan.

Filppulan omalla tilalla kasvaa kurkkua ja kesäkukkia. Lisäksi hän ajaa työkseen taksia. Kasvihuoneilla auttaa tänä keväänä suomalainen lisätyövoima. ”He ovat taksikuski­kollegoita. Naisia, jotka ovat muutenkin tehneet ruumiillista työtä.”

Kotimaisesta työvoimasta on viljelijälle myös etua, sillä suomalaisia on mahdollista palkata nollatuntisopimuksella. Ukrainalaisille on taattava minimipalkka, vaikka töitä ei aina olisikaan.

Filppulan mukaan on selvää, etteivät suomalaiset viljelijät pärjää ilman ulkomaisia kausityöläisiä. Ammattitaitoisia ihmisiä ei löydy noin vain. ”Jos paperitehtaalta laitettaisiin työntekijät pois ja otettaisiin koululaisia tilalle, se olisi sama tilanne.”

Tuloaulassa pyörii myös ukrainalainen kuvausryhmä.

Galyna Sergeyeva, Denis Pertsev ja Eugeniy Kamarolinov tekevät televisio-ohjelmaa ukrainalaiselle 1+1- kanavalle. He pysäyttelevät ja haastattelevat tulijoita. ”Monet ovat iloisia, kun saavat työtä”, Pertsev kertoo.

Kaikkiaan Suomeen on heidän mukaansa tulossa kolme lentoa ja lähes 1 000 ukrainalaista.

Suomen tapaus on poikkeuksellinen, he vahvistavat. Ukrainasta työntekijöitä ei ole lennätetty juuri muualle. ”Only Finland.”

On kulunut yli 1,5 tuntia koneen laskeutumisesta. Vihdoin ovista astuu tuttuja kasvoja. Anna, Yliia ja Vitalii suuntaavat Karkkosen luo. Edessä on 350 kilometrin matka Suonenjoen mansikkamaille.

Ukrainalaisilta tilanteesta ei kuitenkaan tahdo irrota kommentteja. Vastaukset ovat käsien levittelyä ja pään puistelua. Joko kielitaitoa ei löydy tai suomalainen toimittaja herättää epäluuloja.

Kentän ulkopuolella vihdoin tärppää. Filppulan venäjää puhuva vaimo Ljubov Hurosvili tulkkaa puhelimitse Stanislav Sattarlyn haastattelun.

Sattarly on kotoisin Odessan alueelta Lounais-Ukrainasta, läheltä Moldovan rajaa.

Suomeen tulo ei jännittänyt, mutta tilanteen vakavuus täällä yllätti. Ukrainan maaseudulla koronavirus on ollut kaukaiselta tuntuva uhka. Odessassa kuolintapauksia on ollut kaksi ja tartuntoja alle 200.

Sattarly on matkalla töihin kaalitilalle. Miehen kotitilalla Ukrainalla viljellään myös kaalia, joskin lähinnä kotitarpeeseen.

Vain muutamaa päivää myöhemmin putoaa uutispommi.

Ukrainan hallitus ilmoittaa päättäneensä, ettei se päästä kansalaisiaan muihin maihin kausitöihin.

Lento PS3139 saattaa jäädä historian ainoaksi kausityölennoksi koronakriisin aikana.

Lue lisää:

Ukrainalaisia kausityöntekijöitä pääsee sittenkin Suomeen — Valko-Venäjän kautta tullut satoja työntekijöitä, maanantaina 16

Monilla tiloilla on hätä, kun kausityöntekijät jäävät Ukrainaan – "Maatalouden kausityövoimasta pitäisi keskustella myös Venäjän ja Baltian maiden kanssa"

Uusi takaisku kausityöntekijöitä tarvitseville: Ukraina kielsi kansalaistensa lähtemisen maasta – torstaina Suomeen saapunut lento jää ainoaksi

186 ukrainalaista saapui historiallisella tilaus­lennolla. Stanislav Sattarly on matkalla kaalitilalle.