Huomisen lajikkeet löytyvät tiukalla seulalla - Maatalous - Maaseudun Tulevaisuus
Maatalous

Huomisen lajikkeet löytyvät tiukalla seulalla

Kasvinjalostus vaatii aikaa ja pitkäjänteisyyttä. Sadoista linjoista vain parhaat pääsevät jatkotutkimukseen.
Jaana Kankaanpää
Koeruudukossa jalostuslinjojen toisistaan eroavat piirteet näkyvät hyvin. Tilasiemenen Jussi Joensuun (vas.) ja Antti Ollilan mukaan monipuolisella jalostusvalikoimalla pyritään vastaamaan koko Suomen vaihteleviin tarpeisiin.

Tilasiemen Oy:n Tervakosken koekentällä yli 600-ruutuinen tilkkutäkki odotti tiistaina sadetta. Koekentällä kypsyy siisteissä riveissä yli 400 linjaa ja lajiketta viljaa: kaksi - ja monitahoista ohraa, kauraa ja vehnää.

"Puolille päivin ennustetut rajut ukkoskuurot tulisivat tarpeeseen," koetilan isäntä Jussi Joensuu virnistää. Testauksessa olevien uusien linjojen viljelyvarmuuden ja stressinsietokyvyn selvittämiseksi tarvitaan vaihtelevia ja haastavia sääoloja.

Toiveena on, että osa koealan ruuduista menisi sateella lakoon, jotta korsiominaisuudet saataisiin paremmin selville jatkoa varten, Joensuu jatkaa.

Lohkojen väliltä pyritään löytämään eroja myös viljelyteknisin keinoin. Lakoontumisriskin kasvattamiseksi kasvusto saa reilusti typpeä eikä korrensääteitä käytetä. Myöskään kasvitauteja ei ruudukosta torjuta.

Näin pyritään löytämään ne tulevaisuuden lajikkeet, jotka kestävät tautipainetta ja sääolojen vaihtelua.

"Satoisuuden ohella hyvä viljelyvarmuus ja stressinsietokyky ovat erittäin tärkeitä päämääriä kasvinjalostuksessa. Ilmaston muuttuessa ja mahdollisten taudinaiheuttajien lisääntyessä tämä entisestään korostuu," Tilasiemenen toimitusjohtaja Antti Ollila sanoo.

Koeruutukentillä yritetään löytää parhaat linjat, jotka uusien kokeiden ja lisäysviljelyn kautta pyritään saattamaan markkinoille uusina lajikkeina, Ollila jatkaa.

Kaikkiaan ensimmäisestä risteytyksestä voi kulua kymmenkunta vuotta, ennen kuin viljelijä pääsee kylvämään uutta lajiketta.

Ollilan mukaan voidaan pitää hyvänä saavutuksena, jos koekentän linjoista prosentti valitaan koepuintien jälkeen jatkotutkittavaksi.

"Kasvinjalostaja voi olla uraansa tyytyväinen, jos saa eläkeikään mennessä kotimarkkinoille yhden menestyvän lajikkeen," Joensuu nauraa.

Haasteeseen on silti tartuttava. Miesten mukaan harva naapurimaissakaan viljeltävistä viljalajikkeista menestyy Suomen lyhyessä ja valoisassa kesässä.

Tilasiemenellä ei oteta jatkoon viljalajikkeita, joiden kasvuaika kokeissa on yli 108 päivää. Kotimaiselle kasvinjalostukselle on siis kova tarve.

Työ tuottaa tulosta. Tällä hetkellä Tilasiemenellä on ruutukokeista jatkoon valittuja linjoja lisäysviljelyssä viisitoista: neljä vehnää ja yksitoista ohraa. Tilasiemenellä on tällä hetkellä siementuotannossa noin 60 lajiketta.

Lyödäkseen markkinoilla läpi uuden lajikkeen tulee erottua vanhoista selvästi edukseen.

Ruotsissa ja Tanskassa sertifioidun ostosiemenen kylvöala on yli 80 prosenttia kokonaisalasta. Suomessa vastaava ala jää kolmenkymmenen prosentin tuntumaan, mikä hidastaa uusien lajikkeiden käyttöönottoa.

Suomalaiset tilat tarvitsevat lohkoilleen vaihtelevia lajikkeita. Aikaisten ja myöhäisten lajikkeiden toisistaan eroavat kylvö- ja puintiajat mahdollistavat tilan työsesonkien jaksottamisen.

Useamman lajikkeen kylvö pienentää koko sadon epäonnistumisen riskiä, kun toisistaan poikkeavat lajikkeet sietävät erilaisia stressitekijöitä.

Satoisuuden ja viljelyvarmuuden lisäksi viljanjalostuksessa korostuu sadon laatu. Panimoteollisuuteen ja myllyille myytävän ohran ja vehnän laatuvaatimukset ovat kovat.

Kauran elintarvikekäytön lisääntyessä senkin laatuvaatimukset kiristyvät, kun viljasta kehitetään yhä korkeamman jalostusasteen tuotteita. Kaurasta halutaan nyt virheettömän valkoisia suuria jyviä, joiden prosessointi on sujuvaa, Ollila kertoo.

Kuluva satokausi on testannut varsinkin viljojen kuivuudensietokykyä hyvin. Koeruuduilla työläin vaihe lähestyy, kun valmista viljaa aletaan puida ja analysoida.

Jaana Kankaanpää
Pitkäkortiset linjat menestyivät kuivassa kesässä parhaiten. Pitkä korsi kielii usein vahvasta juuristosta.
Lue lisää

Markkinakatsaus: Lihan tuotanto lisääntyi keväällä – tuonti väheni ja kotimaisuusaste nousi 83 prosenttiin

Kiinnostus syyskasveihin näkyy siemenkaupoissa – lähiviikot ratkaisevat kylvöalan

Kevään siemenkauppa tyhjensi varastot

Hiilensidonta kiinnostaa vasta harvoja nurmiseoksen ostajia, mutta sitä edistävä täydennyskylvö on yleistynyt