Tuotantoeläinten hyvinvoinnista kertovaa pakkausmerkintää valmistellaan täydellä höyryllä - Maatalous - Maaseudun Tulevaisuus
Maatalous

Tuotantoeläinten hyvinvoinnista kertovaa pakkausmerkintää valmistellaan täydellä höyryllä

Merkin valmistelutyö on edennyt loppusuoralle.
Ylämaankarjaa kasvattava luomutuottaja Sanna Tahlo emojen ja vasikoiden kanssa maatilan laitumella Ylöjärvellä kesäkuussa. Tahlo on kiinnostunut Suomeen suunnitellusta eläinten hyvinvointimerkistä. LEHTIKUVA / TARJA REPO

Suomeen suunniteltu eläinten hyvinvoinnista kertova pakkausmerkintä ottaa harppauksia eteenpäin. Merkin valmistelutyö on edennyt loppusuoralle.

Valmista ehdotusta merkin toteuttamiseksi odotetaan syksyllä. Elintarvikkeisiin tarkoitetulla merkillä halutaan edistää tuotantoeläinten hyvinvointia, tuoda näkyväksi kotieläintiloilla eläinten hyvinvoinnin eteen tehtävää työtä ja parantaa tilojen kannattavuutta. Lisäksi eettisestä tuotannosta kertova merkki toisi lisää valinnanvaraa kuluttajille.

Merkkiä valmistelevat Luonnonvarakeskus (Luke) ja Pellervon taloustutkimus. Työhön on osallistunut laaja kirjo kotieläinalan edustajia muun muassa alkutuotannosta, elintarviketeollisuudesta, kaupan alalta ja järjestöistä. Hanketta rahoittaa Maatilatalouden kehittämisrahasto.

"Merkinnästä on tulossa vapaaehtoinen ja markkinalähtöinen. Jokainen yritys päättää itse, hakeeko merkkiä vai ei. Mahdollista on, että julkinen valtakin voisi edistää merkin käyttöä esimerkiksi joissakin kotieläintukia koskevissa ratkaisuissa", arvioi tutkimusprofessori Jarkko Niemi Lukesta.

Hänen mukaansa merkin käyttöönoton ajankohta riippuu pitkälti siitä, miten yritykset lähtevät siihen mukaan.

Ylämaankarjaa kasvattava Sanna Tahlo pitää hyvinvointimerkkiä hyvänä ideana.

"Kuluttajanakin haluaisin tietää paremmin ostamani lihan alkuperästä. Merkin pitäisi olla yksinkertainen ja helppo ymmärtää", sanoo Tahlo, joka pitää miehensä Samin kanssa luomutilaa Ylöjärven Mutalassa.

Maatila Tahlo voi ottaa merkin myös omaan käyttöönsä.

"Ratkaisuun toki vaikuttaa, mitä kustannuksia se aiheuttaisi. Tietenkin pitää myös tietää kriteerit ja se, pystymmekö täyttämään kaikkia vaatimuksia."

Tahlo kuitenkin arvelee, että vaatimusten täyttäminen ei aiheuttaisi ongelmia. Pihvitilan tuotanto täyttää jo luomuvaatimukset ja ylittääkin niitä joiltain osin. Ylämaankarja saa esimerkiksi laiduntaa ulkona ympäri vuoden. Laidunta on noin 30 hehtaaria, jota kierrätetään lohkoina. Emot huolehtivat vasikoistaan pitkään, ja karja elää tilalla koko elämänsä.

Tahlo uskoo, että laatumerkki toisi tilan tuotteille markkinointietua. Varsinkin tulevaisuudessa siitä olisi hyötyä, sillä karjan koko aiotaan kasvattaa noin sataan eläimeen. Nykyisin emoja, sonneja ja vasikoita on yhteensä runsaat 60. Lähes kaikki liha myydään itse kuluttajille.

"Me pärjäämme vielä nykyisellä markkinoinnilla. Toiminnan laajentuessa olemme kuitenkin kiinnostuneita myös uusista markkinointikeinoista ja -kanavista."

Merkin menestymisen edellytyksenä on Luken tutkimusprofessori Niemen mukaan se, että merkki parantaa todennetusti eläinten hyvinvointia. Hyvinvointimerkitystä tuotteesta on myös saatava kustannukset kattava lisähinta, jonka kuluttajat ovat valmiita maksamaan. Tarvitaan myös riittävästi tuotantovolyymia.

Valmistelussa on lähdetty siitä, että eri eläinlajit ja tuotantotavat saisivat omat tasovaatimuksensa. Vielä ei tiedetä, mitkä tuotannonalat haluavat lähteä kokeilemaan merkkiä. Nyt valmistelussa oleva ehdotus koskee naudanlihaa, maitoa, sianlihaa, kananmunia, siipikarjan lihaa ja lampaanlihaa.

Kriteereinä merkille voisivat olla esimerkiksi eläinten elintilan määrä ja laatu, liikkuminen ja lajinmukaisen käyttäytymisen aiempaa parempi mahdollistaminen.

Suomalaisille merkki ei olisi aivan uudenlainen keksintö, sillä monet ovat jo tottuneet kananmunapakkausten tuotantotapamerkintöihin.

Kyselyiden perusteella kolme neljäsosaa kuluttajista suhtautuu hyvinvointimerkkiin myönteisesti.

"Osa merkistä kiinnostuneista olisi valmis maksamaan tuotteista lisähintaa, osa ei", Luken Niemi mainitsee.

Kuluttajilta on myös kysytty näkemyksiä siitä, mitkä ovat tärkeitä asioita eläinten hyvinvoinnille. Ykköseksi nousevat perustarpeet, kuten vapaus janosta ja nälästä sekä hyvä terveys. Niiden jälkeen tulevat olosuhteet, kuten vapaus liikkua, riittävä tila, pehmeä makuualusta ja hyvä hoito. Hyvinvointia luovat myös hyvä hoitaja–eläin-suhde, eläinten mahdollisuus lajinomaiseen ja sosiaaliseen käyttäytymiseen sekä jälkeläisten hoitoon.

Kuluttajien mielestä hyvinvointimerkin tuotot pitäisi kanavoida suoraan tuottajille. Suosittu vaihtoehto on malli, jossa kuluttaja maksaa tuotteen hinnassa eläinten hyvinvoinnista ja tuottaja saa merkin tuotot. Kannatusta saa myös rahasto, josta tuotot tilitetään tuottajille.

Lue lisää

Märkien kohteiden puunkorjuun suunnitteluun apua – uusi digitaalinen kosteuskartta kertoo kantavuudeltaan heikot alueet

Riistakolmioiden kesälaskenta käynnistyi: Tuhat kolmiota käyskennellään läpi parissa viikossa vapaaehtoisten voimin

Thaipoimijat eivät ehdi eteläisen ja keskisen Suomen mustikkasadon korjuuseen – saattavat ehtiä Lapin sadon poimintaan, jos matkustusluvat heltiävät

Luke: Ilveskanta on kasvanut 11 prosenttia viime vuodesta – monen vuoden lasku kääntyi nousuksi