Viljelymaan tiivistymiä ehkäistään Tyynelän tilalla tehokkaasti: "Pellolle mennään vain, jos se parantaa kasvukuntoa" - Maatalous - Maaseudun Tulevaisuus
Maatalous

Viljelymaan tiivistymiä ehkäistään Tyynelän tilalla tehokkaasti: "Pellolle mennään vain, jos se parantaa kasvukuntoa"

Tyynelän tilan pellonpiennarpäivä Joutsenossa oli tänä kesänä harvinaisuus, kun lähes kaikki vastaavat tapahtumat on peruttu.
Hanna Koikkalainen
Pellonpiennarpäivä kokosi Tyynelän tilalle Lappeenrannan Joutsenon Aholan kylään yli 200 vierailijaa. Kuvassa etualalla kevytmuokkaamalla lopetettu mesikkänurmi, johon kylvetään ensi viikolla syysrapsi.

Tiivistyneessä maassa ei menesty hyväkään viljelykasvi. Siksi viljelymaan rakennetta kannattaa jatkuvasti tarkkailla ja parantaa sitä kaikin mahdollisin tavoin. Tämä oli Tyynelän tilalla Lappeenrannan Joutsenossa viime torstaina järjestetyn pellonpiennartapahtuman pääviesti vierailijoille.

Tiivistymistä pyritään välttämään 120 hehtaarin luomutilalla kaikin tavoin. Periaatteena on, että pelloille mennään aina paripyörillä ja vain, jos käynti edistää pellon kasvukuntoa.

"Jos on riskinä, että maa tiivistyy, ei mennä", tilan isäntä Juuso Joona totesi.

Tapahtuman pääteema oli maan rakenne, johon Joona on perehtynyt myös tutkijana. Liian tiiviissä maassa mikään kasvi ei menesty hyvin.

"Jos haluat tehdä lajikekokeen ja saada tietyt tulokset, kannattaa kylvää toinen lajike tiivistyneelle lohkolle ja toinen murealle", Syken erikoistutkija ja hiiliviljelijä Tuomas Mattila vitsaili.

Hän kannusti kaivamaan kuoppia omille pelloille. Maan rakenne voi näyttää pinnasta paremmalta, kuin se todellisuudessa lapion syvyydeltä on. "Ainakin kymmenestä kuopasta kannattaa aloittaa."

Maan rakenteen visuaalista arviointia harjoiteltiin käytännössä lapioiden kanssa pienryhmissä. Löydökset kertoivat pääasiassa samaa, melko tyypillistä, viestiä. Maan pintakerros on murea, mutta sen alla on tiivistyneempi keskikerros, jonka alla taas rakenne on kuohkeampi. Matoja Tyynelän pelloilta löytyi runsaasti. "Tavoitteena on syventää pintakerrosta", Joona totesi.

Lapiolla otettuja näytteitä kannattaa analysoida näköaistin lisäksi myös tunnustelemalla ja haistamalla. Näytepaikan tulisi olla mahdollisimman edustava, ei esimerkiksi päiste, Joona muistutti.

Yksi peltokierroksen havainnoista oli kuivuus, mikä yllätti isännänkin. "Monet löydetyistä kastemadoistakin olivat kuivuudesta kippuralla", Joona totesi.

Yksi tapa testata maan imukykyä on pohjaton kattila, joka kaadetaan täyteen vettä, ja tarkkaillaan, kuinka pitkään imeytyminen kestää. "Voi olla, että hyvältä näyttävä maa ei imekään yhtään vettä", Mattila kertoi.

Murenevuutta voi tutkia myös tiputtamalla hipun maata kirkkaaseen vesipulloon, ja seuraamalla sen hajoamisnopeutta.

Mattilan muistutti, että maan rakenteeseen voi aikaansaada muutoksia nopeasti. "Esimerkiksi jankkuroinnin jälkeen rakenne paranee kahdessa viikossa. Toisaalta rakenteen voi pilata yhdellä ajokerralla väärällä säällä."

Paras aika jankkuroinnille on ennen nurmen tai syysviljan kylvöä.

Tyynelän tila on aktiivisesti mukana tutkimus- ja koetoiminnassa sekä useissa hankkeissa, kuten hiiltä sitovaa viljelyä edistävässä Carbon Actionissa.

"Yksi tilan päätuotteista on tieto. Teemme virheitä muiden puolesta, ja opimme koko ajan", Joona totesi avauspuheessaan.

Yksi tuotantosuunnista on siementuotanto. Kaikessa viljelyssä tavoitteena on maksimoida yhteytys. "Muutamme auringon valoa euroiksi monin tavoin."

Tilalla käytetään runsaasti aluskasveja. Esimerkiksi kauran aluskasvina on peräti 17 lajikkeen hiiltä sitova nurmiseos. Peltoa on lannoitettu tarpeen mukaan tasapainoisesti. Se on Joonalle yksi tapa torjua oheiskasveja. "Rikkakasveista en puhu, vain oheiskasveista, jotka ovat myös biomassaa."

Lisäksi kauran siemenet peitattiin mangaanilla. "Yksittäinen hivenaine, kuten mangaani sopii luomuun, ja usein esimerkiksi kaura hyötyy siitä", kertoi kasvintuotannon huippuosaaja Eino Heinola ProAgriasta.

Pellonpiennarpäivä Tyynelän tilalla viime viikon torstaina sai viljelijät liikkeelle matkojenkin takaa. Tapahtumaan saapui kaikkiaan noin 240 vierasta eri puolilta maata. Joukko rypsinviljelijöitä reissasi Etelä-Karjalaan Etelä-Pohjanmaalta asti.

"Aamukahdeksalta lähdettiin, ja juuri ehdittiin", Hanna Yli-Kuha Alavuden Öljypuristamolta kertoi kahdelta iltapäivällä.

Matkan tarkoituksena oli tutustua Tyynelän mielenkiintoisiin viljelymenetelmiin ja koetoimintaan. Samat syyt houkuttelivat tilaisuuteen myös Teija Tarvaisen Suomenniemeltä.

"Olen seurannut tilaa sosiaalisessa mediassa jonkin aikaa. Perintötilan pellot ovat vielä vuokralla, mutta halusin tulla inspiroitumaan."

Nurmijärveläiset heinänviljelijät Heli ja Juha Mikkola tulivat paikalle pitkästä matkasta huolimatta, koska pellonpiennarpäiviä ei tänä vuonna juuri ole.

"Yleensä käydään 2-3 peltopäivää tai konenäyttelyä kesässä. Kiva, että päästiin edes yhteen", Juha Mikkola kommentoi. Pariskunnan tila on mukana Carbon Action -hankkeessa.

Hanna Koikkalainen
Maan rakenteen aistinvaraista arviointia harjoiteltiin pienryhmissä lapion kanssa. Kuva on Sangaste-ruis -lohkolta.
Lue lisää

Hiiliviljely on osa maitotilan arkea – koulutus kasvatti ymmärrystä juuriston roolista hiilensidonnassa

Rouste nostaa syyskasvien juuria pintaan Etelä-Karjalassa: "Pahimmin kärsivät öljykasvit, joilla on iso paalujuuri"

Kettujen vienti tuli ministeri Lepälle täysin puskista – "Linja on ihan selvä, että ei pidä viedä kettuja Kiinaan"

"Maataloustuotantoa ei tarvitse syyllistää" – korvaus hiiliviljelystä sai vahvan tuen ilmastokeskustelussa