Jukka Näsäsellä on neljän vuoden kokemus lannan vastaanotosta: "Suosittelen!"

Jukka Näsäsen tilalla Kaarinassa lanta levitetään oraille. Kuva on otettu kesäkuun 12. päivänä. Kuva: ProAgria

Jukka Näsänen jakaa lannan rahdin ja levityskulut puoliksi lannan luovuttajan kanssa. Kuva: ProAgria

125 hehtaarin kasvintuotantotilaa Kaarinan Piikkiössä viljelevä Jukka Näsänen halusi neljä vuotta sitten leikata lannoitekulujaan.

Hän teki lannan vastaanottosopimuksen vanhan tuttavansa, ruskolaisen Timo Heikkilän kanssa.

Yhteistyötä on nyt takana neljä vuotta, ja Näsänen uskaltaa suositella mallia muillekin.

Aluksi tilalle tuotiin sian kuivikelantaa. Ajatus oli, että fosfori ja hivenaineet saadaan siitä ja typpi ostetaan.

Kolme vuotta sitten Näsänen siirtyi luomuun. Ravinnetarpeet muuttuivat.

"Tarvittiin enemmän typpeä. Teollisissa luomulannoitteissa on usein ongelmana liian suuri fosforin määrä suhteessa typpeen, ja onhan niissä typen kilohinta aika kova."

Niinpä Timo Heikkilän tilalta alettiin tuoda sakkautettua lietettä eli säiliön pinnalle jäänyttä typpipitoista tavaraa, josta suurin osa fosforista on painunut säiliön pohjalle. Se sopii luomun tarpeisiin paremmin.

Liete levitetään oraille, lähinnä sen takia, että se sopii parhaiten Heikkilän aikatauluun. Suurin osa vastaanottajista haluaa lannan kylvöjen alle, joten alkukevät on lannanluovuttajalle kiireisintä aikaa.

"Olen tosin havainnut, että kierron toisena viljavuonna typpi saisi mielellään tulla kasvun kannalta aikaisemmin", Näsänen toteaa.

Tilojen välinen matka on 35 kilometriä. Se tietää melkoista nesterallia.

Kun lanta lähtee liikkeelle, työssä on mukana kolme autoilijaa sekä yksi levittäjä, jonka koneessa on 9-metrinen kiekkomultain. Kuljetus- ja levityspalvelut ostetaan ulkopuolisilta.

Välisäiliön avulla levittäjä saa lietettä maahan sitä tahtia kuin kolme autoa ehtii ajaa.

Tosin järjestely on haavoittuvainen. Kun pitää sovittaa yhteen neljän ihmisen aikataulut sekä sää, liikkuvia osia on monta, Näsänen sanoo. "Jos käytössä olisi etäsäiliö, ei tarvitsisi sovittaa yhteen kuin levittäjä ja hyvä sää."

Etäsäiliö voisi mahdollistaa myös vetoletkulevityksen. "Koska onhan se niin, että kun pellolla ajaa 30 tonnin yhdistelmä, tekisi mieli katsoa poispäin."

Lantayhteistyössä tärkeintä on löytää sopiva kumppani, Näsänen korostaa. Hän on erittäin tyytyväinen omaan yhteistyökumppaniinsa, jolla pitkä ja rautainen kokemus alalla.

"Olisi myös hyvä, että asiat on sovittu kirjallisesti: levitysmäärät, -ajat ja -kalusto sekä vastuukysymykset eli kuka hoitaa mitä ja miten kulut jaetaan."

Lisäksi hyvissä ajoin ennen työn aloittamista on katsottava lastaus- ja purkupaikat sekä peltoliittymät kuntoon levittäjän kanssa.

Näsänen ja Heikkilä ovat jakaneet kustannukset puoliksi.

"Rahti maksaa 5,20 euroa kuutiolta ja levitys 2,70 euroa kuutiolta. Hehtaarille menee 25 kuutiota lietettä eli hehtaarihinta on noin 200 euroa. Minun osuuteni siitä on siis sata euroa."

Sakkautetulla lietteellä hehtaarille tulee näillä määrillä 70 kiloa typpeä ja 5 kiloa fosforia. Perussianlietteellä fosforia olisi 15 kiloa, Näsänen kertoo.

Kaikkien kannalta olisi hyvä, että karja- ja kasvinviljelytilojen välinen yhteistyö lisääntyisi ja lanta saataisiin näin hyötykäyttöön aiempaa suuremmalle peltoalalle.

Näsänen arvioi, että yksi este asiassa ovat ympäristökorvauksen tiukat fosforirajoitukset. Moni pelkää, että lannan käyttö johtaa liian suuriin fosforimääriin.

"Nykyinen tilanne johtaa siihen, että osa lannan fosforista 'häviää'", Näsänen pohtii. "Osa tiloista jää ympäristökorvauksen ulkopuolelle ja osa fosforista menee kirjanpidon ohi."

"Jos fosforirajoja hiukan hellitettäisiin, lantafosfori olisi paljon paremmin kontrollissa."