Maatalous

Katso video: Kolmimetrinen maissikasvusto korjataan karjan rehuksi järeillä koneilla

Keski-Euroopassa yleinen rehukasvi kiipeää kohti pohjoista, kun ilmasto lämpenee. Suomessa ala ylitti tuhat hehtaaria tänä vuonna.
Sanne Katainen
Maissista on tulossa varteenotettava vaihtoehto karjakiloille. Ala on kasvanut viidessä vuodesta muutamasta hehtaarista yli tuhateen hehtaariin.

Jättikokoinen ajosilppuri nielee kuutta maissiriviä kerralla ja heittää murskatun maissin tähkineen ja korsineen vieressä kulkevaan peräkärryyn. Tekeminen on sen verran eksoottista, että väkeä kertyy kymmenittäin seuraamaan korjuuta.

Pitkin kesää on seurattu maissiin kasvua ja piti tulla katsomaan, miten sitä korjataan, naapurikyläläiseksi itseään tituleeraava mieshenkilö toteaa.

Liki kolmemetriseksi venynyt maissi nostaa myös maidontuottajien Leena ja Juha Seppä-Murron suupieliä.

”Maissia kylvetään toisenkin kerran, sen verran hyviä kokemukset ovat, mutta ei ehkä ensi vuonna”, pariskunta miettii.

Leena Seppä-Murto laskee maissin viljelyn kannattavan, vaikka kylvökustannus hipoo muoveineen 500 euroa hehtaarilta.

Runsaan viiden hehtaarin maissipelto korjattiin laakasiiloon keskiviikkona ja kuormia ajettiin pellolta talouskeskukseen kolmella peräkärryllä. Silti silppuri joutuu odottamaan tavan takaa kärryjä.

Maissisato tulee tarpeeseen.

Kaksi vuotta sitten kuivuus tyhjensi sastamalalaisen maitotilan rehuvarastot eikä uutta puskuria ole saatu kerättyä. Toivottavasti maissi nyt korjaa tilanteen, Leena Seppä-Murto miettii.

Sadon laadusta ei vielä ole tietoa eikä siitä, miten maissirehu maistuu lehmille ja miten se lypsättää, mutta ”tärkkelystä haetaan ja tähkät ovat aika isoja.”

Seppä-Murto arvelee, että maissia päästään syöttämään ennen joulua.

Tilalla on kahden maitorobotin karja ja kaikki pellot maissia lukuun ottamatta ovat nurmella. Kolmas säilörehusato korjattiin juuri ennen maissia.

Seppä-Murroilla on maissia ensimmäistä kertaa. Muutama vuosi maissia on jo mietitty, ja viljelykiertoon vapautui nyt sopivan hiekkainen ja valoisa lohko.

Rehumaissin viljely on yleistynyt nopeasti sen jälkeen, kun muovia alettiin kokeilla noin 50 hehtaarin alalla viime vuosikymmenen puolivälissä.

Tänä vuonna kylvössä on yli tuhat hehtaaria, eniten keskeisillä maidontuotantoalueilla, toteaa tuoteryhmäpäällikkö Jussi Peltonen Avena Berneriltä.

Peltonen katselee maitotilan maissipeltoa ja pitää näkemästään. ”Maissi on juuri sellaista kuin sen kuuluukin olla. Ensimmäistä kertaa viljeleville sato on mainio.”

Maissi kylvettiin vapunpäivänä. Ilman muovia työ olisi siirtynyt ehkä kuukaudella, sillä maissi vaatii lämpimän maan, Peltonen kertoo.

”Toukokuun puolivälissä oli useita hallaöitä ja silloin pelotti, miten maissille käy. Muovi kuitenkin suojasi ja lämmitti, se on ehdoton asia”, Leena Seppä-Murto sanoo.

Pakkasilta on vältytty myös syksyllä. Kasvu olisi loppunut ensimmäiseen hallayöhön.

Lue lisää

Tätä kasvustoa eivät hanhet syö, eikä ukkosmyrsky hetkauta – maissi on itärajan hanhialueella turvallinen valinta rehukasviksi

Marinoidut ja kuorrutetut maissintähkät

Maissin viljely pohjoisessa on tietoinen riski

Hyvä maissisato voi tulla nurmisäilörehua edullisemmaksi tilalle