Maatalous

Ei kai speltistä tai kuminasta mitään bisnestä saa? Tässä kolme yritystä, jotka tekivät marginaalikasveista hittituotteita

Voima-Papu-tuotteiden tarina lähti liikkeelle ohikulkijan kommentista: "Hienoa, että teillä viljellään tätä superfoodia!"
Kari Salonen
Martin ja Katriina Klinckowströmin tilalla tehdään herkkuja härkäpavusta. Uusia muroja maistelemassa myös Johanna Hemmilä (vas).

Vehnä, ruis, ohra ja kaura hallitsevat Suomen peltoalaa ja tuottavat peltokasveista eniten euroja.

Valtavirran kasvien vaihtoehdot kiinnostavat monia tuottajia. Niiden avulla voisi toteuttaa kasvinvuorotusta, saisi ehkä liikkumavaraa kevään tai syksyn kiireisiin sekä monipuolisuuden tuomaa varmuutta – huono sää saattaisi säästää yhden kasvilajin, vaikka toisella menisi kurjasti.

Toiveena on, että erikoiskasvit toisivat tilalle myös kannattavuutta.

Öljykasvien ja rehuvalkuaiskasvien menekki kasvaa, mutta monien erikoisempien kasvien markkinat ovat olleet epävarmat.

Suomesta löytyy kuitenkin monta innovatiivista yritystä, jotka raivaavat tietä uusille kasveille, tuotteille ja ajatuksille. Poimimme niistä muutaman erilaisen ja -kokoisen ja kysyimme, miten menee. Onko alalla kasvun mahdollisuuksia?

Joskus yksi ohikulkijan kommentti voi muuttaa kaiken.

Karviaisten tilalla Salon Angelniemellä oli puintiaika vuonna 2016. Kesämökkinaapurit pysähtyivät härkäpapupellon päähän ihastelemaan: "Hienoa, että teillä viljellään tätä superfoodia!"

Superfoodia? Rehuksihan sato oli menossa.

Katriina Klinckowström alkoi pohtia asiaa. Maatalouden kannattavuus oli heikentynyt jatkuvasti, ja jotain uutta tulontuojaa kaivattiin vanhan rinnalle. Olisiko se tässä?

Hän pyysi miestään Martin Klinckowströmiä tuomaan papuja kuivurilta ja ryhtyi kokeilemaan.

Erityisesti makeat leivonnaiset kiinnostavat emäntää. Hän huomasi, että härkäpavun avulla niiden sokerimäärän voi puolittaa. "Se toi lisää potkua: tässä on muitakin terveysominaisuuksia kuin proteiinipitoisuus!"

Tuotteita testattiin jo vuonna 2016 Reko-renkaiden kautta. Samana vuonna Salon Citymarketin leipomo innostui käyttämään papua.

Nyt Karviaisten tilan Voima-Papu-tuotteita saa muun muassa K- ja S-ryhmän kaupoista ympäri Suomen.

Valikoimassa oli aluksi kokonainen papu, rouhe sekä jauho.

Koska kuluttajan todettiin arvostavan helppoutta, tuotekehitystä jatkettiin. Tuli suklaapäällysteinen papukarkki terveellisempään naposteluun.

Nyt valikoimassa ovat myös muro sekä Isännän potku eli tuote, jota voi käyttää krutonkien tapaan salaateissa tai napostella sellaisenaan.

Tänä kesänä Karviaisten pavusta tuli teollisuuden raaka-aine. Sitä on Suomalainen menestysresepti -kisaan osallistuneessa Äidin patukassa, nokkonen-härkäpapu-suolainen cashew -versiossa.

Karviaisten tilalla viljellään härkäpapua oman tuotannon tarpeisiin, mutta jatkossa raaka-ainetta mahdollisesti ostetaan myös muilta.

Investointeja on matkan varrella tehty. Vanhasta sikalasta tuli papupakkaamo, ja tila alkaa siellä jo loppua kesken.

Uusin aluevaltaus ovat aurinkopaneelit.

"Me mietimme paljon vastuullisuutta. Uusiutuvan energian käyttö on askel eteenpäin. Ympäristöä mietitään myös pakkauksissa: niissä käytetään mahdollisimman paljon vain paperia."

Härkäpapubisnes on tuonut tilalle kaivattuja monipuolisuutta. "Menekki saisi tosin vielä kasvaa", Katriina Klinckowström toteaa. Isommat erät toisivat kannattavuutta.

Jaana Kankaanpää
Simo Larmo esitteli Birkkalan tilan tuotteita Berliinin Grüne Woche -ruokamessuilla viime vuoden alussa. Saksa ei kuitenkaan kuulu yrityksen tärkeimpiin kohdemaihin.

"Jos jollakulla on spelttiä varastossa, kannattaa tarjota meille", Salossa sijaitsevan Birkkalan tilan isäntä Simo Larmo vinkkaa.

Kommentti kertoo paljon yrityksen tilanteesta. Kauppa käy ja vienti vetää.

Simo Larmon vanhemmat bongasivat speltin 1990-luvun alussa saksalaisilta luomumessuilta. Siementä tilattiin ja kasvia kokeiltiin varovasti muutamalla hehtaarilla.

Se menestyi, joten sadosta teetettiin lähimyllyllä jauhoja ja hiutaleita. Markkinoinnin apuna olivat alusta asti asiakkaille tarjotut monipuoliset reseptit.

2000-luvun alussa tuotteet pääsivät keskusliikejakeluun, tuotanto lähti laajenemaan ja omaan käsittelykoneistoon investoitiin.

"Vanhemmat tekivät tosi hyvän pohjatyön. 2003 tilan tuoteperhe valittiin Vuoden Tähtituotteeksi ja 2006 spelttihelmi oli Tähtituote-finalisti", Simo Larmo kertoo.

Sukupolvenvaihdos tehtiin 2014.

Tuotekehityksen suhteen elettiin sen jälkeen hetki hiljaiseloa, mutta tämän vuoden alussa Birkkalan tila lanseerasi kaksi pastaa ja spelttimyslin.

Vientiä aloiteltiin vuonna 2017 pienimuotoisesti Amazonin kautta. Nyt juuri vienti on se, joka volyymejä kasvattaa.

"Pääsimme Business Finlandin kautta tapaamaan sisäänostajia Lähi-idästä, ja siitä lähti vienti sinne. Kuluttajapakkauksia viedään myös Venäjälle ja Isoon-Britanniaan", Larmo kertoo.

Pohjoismaihin viedään bulkkia eli vähemmän jalostettuja tuotteita.

Tällä hetkellä yritys käyttää noin miljoona kiloa spelttiä vuodessa. Sopimustuottajia on reilu kymmenen.

"Koko ajan on nostettu sopimusmääriä, ja ensi syksynä nostetaan taas", Larmo lupaa.

Yrityksen liikevaihto oli viime kaudella 700 000 euroa. "Kymmenen vuoden sisällä varmaan ylitetään miljoonan raja. Kasvu ei kuitenkaan ole meille tärkein mittari, vaan tavoitteena on kehittää jatkuvasti laatua ja toimintaamme. Pyrimme olemaan Pohjoismaiden luotettavin speltintoimittaja."

Arto Takalampi
Torbjörn Engelholm kertoo, että kuminan sopimusviljelijöitä kaivataan lisää.

Suomi on viljantuottajana pikkutekijä, mutta kuuluu maailman suurimpiin kuminan viejiin.

Meillä alan ykkönen on Riihimäellä toimiva Trans Farm, mutta iso tekijä on myös närpiöläinen Caraway Finland.

Torbjörn Engelholm perusti Carawayn vuonna 2004.

"Viljelin aiemmin viljaa. 2000-luvun alussa päätin kokeilla kuminaa", Engelholm kertoo. "Närpiössä syntyi nopeasti viljelybuumi ja yhä useammat kiinnostuivat kuminan viljelemisestä ympäri maan."

Engelholm ryhtyi etsimään ostajia Euroopasta. "Monet asiakkaat olivat tuttuja jo ennestään. Nyt meillä on pari sataa kontaktia ympäri maailmaa ja kuminaa myydään 40 maahan."

Kuminansiementen lisäksi Caraway Finland myy pastöroitua kuminaa, kuminaöljyä ja korianteriöljyä.

Kuminaa myydään pääosin maustefirmojen kautta. Kuminaöljy menee elintarvike- ja lääketeollisuudelle sekä aromaterapiaan.

Vain prosentti yrityksen tuotannosta jää Suomeen, muu viedään.

Yrityksen kolmen miljoonan euron liikevaihdosta siemenen osuus on 70 ja öljyjen 30 prosenttia.

3 600 neliömetrin tehdastilat ovat jääneet pieniksi, ja niitä laajennetaan parhaillaan.

Alkuvaiheessa yrityksellä oli parikymmentä sopimusviljelijää, nykyään noin 450.

"Kuminan hinta on nousussa ja menekki näyttää hyvältä", Engelholm toteaa. "Uusia sopimusviljelijöitä haetaan!"

Lue lisää

Ruskan sävyttämiä kvinoapeltoja ja uutuusherkkuja tarjoavia ravintoloita – uusilla viljelykasveilla voisi elävöittää ruokamatkailua

Näin tienasivat kansliapäällikkö, ruokavaltuutettu ja kaksi tunnettua eläkeläistä – katso veropäivän kaikki uutiset koosteesta

Kotimaisen speltin eteen tehty sitkeä työ palkittiin – Birkkalan tila on vuoden luomuyritys

Härkäpapu pilkotaan arvo-osiin Kokemäellä – pavusta erotetulle proteiinijakeelle on kysyntää elintarviketeollisuudessa