Maatalous

Opiskelijoiden antama palaute vaikuttaa ammatillisten oppilaitoksien rahoitukseen – palautteen saaminen on kuitenkin vaikeaa

Rahoitukseen vaikuttavat palautteet aloittaneilta opiskelijoilta ja ammatillisen tutkinnon tai sen osia suorittaneilta sekä opiskelijoiden sijoittumisesta työelämään tai jatko-opintoihin.
Jarno Mela
Laura Nurkka opiskelee Salpauksessa eläintenhoitajaksi ja suorittaa tutkinnon osana myös hevostalouden opintoja Jokimaalla koulutusyhtymän tallilla.

Opiskelijoilta kerätään palautetta kaikissa ammatillisissa oppilaitoksissa jo kolmatta lukuvuotta. Yhdenmukaisilla kyselyillä kerätty palaute vaikuttaa myös oppilaitosten saamaan niin sanottuun vaikuttavuus­rahoitukseen.

Ammatillista koulutusta antaa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksen turvin yli 140 koulutuksen järjestäjää.

Tämän lukuvuoden rahoitukseen vaikuttaa palaute ajalla 1.7.2019–30.6.2020, kertoo Opetushallituksen erityisasiantuntija Seppo Hänninen.

Rahoitukseen vaikuttavat palautteet aloittaneilta opiskelijoilta sekä ammatillisen tutkinnon tai sen osia suorittaneilta. Suorittaneiden palautteella on kolminkertainen paino suhteessa aloittajien vastauksiin.

Lisäksi seurataan valmistuneiden työllistymistä ja sijoittumista jatko-opintoihin. Niiden rahoitusosuus on kolminkertainen suhteessa palautteisiin.

Yhteensä ne tekevät keskimäärin 10 prosenttia koulutuksen järjestäjän valtionavusta.

Aloittanut opiskelija vastaa kyselyyn 30 vuorokauden kuluttua siitä, kun hänelle on hyväksytty henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, joka laaditaan jokaiselle opintojen alussa.

Tutkinnon kokonaan tai osittain suorittaneet toimittavat palautekyselyn vastaavasti kuukauden kuluessa siitä, kun osaamista koskevan suunnitelman viimeinen näyttö on annettu.

Samalta opiskelijalta kerätään kuitenkin palaute vain kerran kussakin oppilaitoksessa, vaikka hän siis suorittaisi useamman osatutkinnon.

Palautetta ei kerätä niiltä, jotka suorittavat tutkinnon tai sen osia suoraan näytöllä ilman opiskelua tai osaamisen hankkimista oppilaitoksessa.

Saamatta jäävän palautteen vaikutusta korjataan rahoituslaskelmassa katokorjauskertoimella. Se siis korjaa mahdollisesti heikomman vastausprosentin vaikutusta.

Lehtori Tuovi Huttunen Ylä-Savon ammattiopistosta (YSAO) katsoo, että palautteet ovat osa koulutuksen järjestäjän laadunhallintaa. Huttunen on hevostalouden koulutuksen vastaava Kiuruvedellä.

”Opiskelija on meidän asiakas. Häntä pitää kuunnella samoin kuin yrityksiä, joiden kanssa meillä on koulutussopimukset”, hän sanoo viitaten työssäoppimispaikoilta kerättävään palautteeseen.

”Palautteet käsitellään opettajien tiimeissä ja katsotaan, miten niihin puututaan. Näiden reilun kahden vuoden aikana opiskelijoilta saatu palaute ei ole ollut kiitettävää, mutta kuitenkin ihan hyvää.”

Alhainen palauteprosentti on oppilaitoksille haaste.

”Päättöpalautetta ei tahdottu saada. Piti luoda järjestelmä, jossa se on pakko antaa”, Huttunen sanoo.

”Opiskelijat vastaavat silloin hyvin, kun tilanne on oppilaitoksen puolelta järjestetty osana opetusta, omatoimisessa vastaamisessa on toivomisen varaa erityisesti valmistuvilla opiskelijoilla”, toteaa myös opetusalapäällikkö Heikki Tuomainen.

Hän vastaa Salpauksen eläin- ja luontoalojen koulutuksesta.

Avoimissa vastauksissa saadaan toisinaan oikeinkin hyvää palautetta, joka auttaa toiminnan kehittämisessä.

”Palautetta voisi tulla enemmänkin”, Tuomainen toteaa.

Lue lisää

Lähiopetuksessa kouluruuan tulee olla täysipainoinen, mutta etäopetuksessa ei, ohjeistaa opetushallitus – "Pitkämatkaisimpien aterioiden saanti pitää suunnitella"

Hevosopiston talouskamppailu jatkuu toista vuosikymmentä – ainakin kuudet yt-neuvottelut sitten vuoden 2013

Hämäläisen pikkulukion houkutusvaltti: Varma kesätyö ja puuteollisuuden tutkinto

Hevostalouden tutkinto ja arviointi uudistuvat – "Ei ole reilua opiskelijallekaan, jos kolmen vuoden opintojen jälkeen valmistuu osaamisella, jolla häntä ei kannata palkata"