Maatalous

MTK varsin tyytyväinen eläinten hyvinvointilakiin: Luvassa tiukennuksia mutta myös kannusteita ilman merkittäviä heikennyksiä kilpailukykyyn

Uusi laki lähtee lausuntokierrokselle lähiviikkojen aikana. Lakia on ehditty valmistella pian kymmenen vuotta.
Jaana Kankaanpää
Kytkettynä pidettävien eläinten ulkoilutusvaatimus pitenee 90 päivään uuden lain myötä. Kuvituskuva.

MTK on varsin tyytyväinen lähiviikkoina lausuntokierrokselle lähtevän uuden eläinten hyvinvointilain sisältöön.

Tämänhetkisten tietojen perusteella lain tuomat muutokset eivät ole vaarantamassa kotieläintuotannon kilpailukykyä. Samaan aikaan eläinten hyvinvointikorvauksella ja investointituilla viljelijöitä pystytään kannustamaan hyvinvointia tukeviin parannuksiin.

Kilpailukyvyn turvaaminen on tärkeää, jotta korkeaan laatuun ja vastuullisuuteen nojaavalla suomalaistuotannolla on mahdollisuudet selvitä kansainvälisessä kilpailussa markkinoilla, joilla osa tuotannosta tulee väljemmän lainsäädännön maista, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila muistuttaa.

MTK esitteli torstaina aamupäivällä tiedotustilaisuudessaan näkemyksiään hallituksen lakiesityksestä, jonka odotetaan lähtevän lausuntokierrokselle maaliskuun aikana.

Tuotantoeläinten hyvinvoinnin parantuminen tutkimustiedon karttumisen myötä näkyy Marttilan mukaan Suomessa monin tavoin. Vielä 1980–1990-lukuilla monilla isoilla tiloilla lypsylehmät olivat ympäri vuoden sisällä parressa ja nupoutus tehtiin ilman kivunlievitystä.

"Ne olivat aikansa normeja."

Uuteen lakiin ollaankin kirjaamassa vaatimus tuotantoeläinten kivunlievityksestä toimenpiteissä, jotka voivat aiheuttaa kipua. MTK kannattaa tätä kirjausta.

Esimerkiksi vasikan nupouttaminen tai karjupossun kastraatio tulee tehdä aina kivunlievityksessä ja siitä pitää huolehtia toimenpiteen jälkeenkin, MTK:n asiantuntijaeläinlääkäri Leena Suojala korostaa.

Jo nykyisin kivunlievitys on kivuliaissa toimenpiteissä yleisesti käytössä, sekä Suojala että Marttila muistuttavat.

Myös eläinten tainnutus ennen lopetusta määrätään pakolliseksi. Vaatimus koskee myös uskonnollisia teurastuksia eli halal- ja kosher-teurastuksia.

Parsinavettakieltoa uuteen lakiin ei tämänhetkisen tiedon mukaan ole tulossa, mutta uusien parsinavetoiden rakentaminen kielletään, Suojala toteaa. Lihanaudoille kytkemiskielto on tulossa viiden vuoden siirtymäajan jälkeen.

Parsihiehojen ja -lehmien jaloitteluvaatimus pitenee 60:sta 90:een vuorokauteen ja se muutetaan ympärivuotiseksi.

Tiineytyshäkkien yli kahdeksan vuorokauden käyttö tullaan kieltämään viidentoista vuoden siirtymäajan jälkeen. Tuotannon muutosta tältä osin helpotetaan investointituen ja eläinten hyvinvointikorvauksen avulla.

Investointituella ja hyvinvointikorvauksella kannustetaan myös vapaaporsitukseen.

Lain valmistelun yhteydessä esille on noussut myös vaatimus eläinten jatkuvasta vedensaannista. Tämä vaatimus nisäkkäiden ja lintujen pysyvien pitopaikkojen osalta on lakiin tulossa, kuitenkin tietyin poikkeuksin: esimerkiksi vaikeat sääolosuhteet ovat perusteena vaatimuksesta poikkeamiseen.

"Vastaavaa vaatimusta ei ole minkään muun EU-maan lainsäädännössä", Suojala korostaa.

MTK muistuttaa, että monilta osin vapaaehtoiset järjestelmät ovat tehokkaampia ja nopeampia tapoja edistää eläinten hyvinvointia kuin lakiin perustuva pakko. Siksi lakiin kirjattavien tiukkojen vaatimusten sijaan tilaa tulisi jättää elinkeinojen ja teollisuuden omaehtoiselle eläinten tuotanto-olojen kehittämiselle.

Suojala ottaa vapaaehtoisista toimista esimerkiksi säännöllisen eläinten terveydenhuollon, jossa lähes kaikki Suomen sikatilat ja valtaosa nautatiloista on mukana.

"Eläinten terveys on tärkeä osa eläinten hyvinvointia ja Suomessa pitkään sen eteen tehty työ näkyy nyt muun muassa lääkkeiden käytön vähäisyytenä sekä laadukkaina ja turvallisina kotieläintuotteina."

Laista jää kuitenkin puuttumaan luvattoman eläintiloihin tunkeutumisen kriminalisointi, joka MTK:n mielestä tulisi siihen kirjata. Myös Suomen Turkiseläinten Kasvattajain liiton asiantuntijaeläinlääkäri Johanna Korpela on samoilla linjoilla.

Kumpikin järjestö jää kaipaamaan laista myös tulkintalautakuntaa, joka ottaisi kantaa valvonnoissa ilmenneisiin tulkintaerimielisyyksiin.

Niin ikään lakiin olisi tullut kirjata mahdollisuus toiminnan hallittuun alasajoon tilanteessa, jossa tilalla todetaan esimerkiksi tuottajan uupumisesta johtuvia laiminlyöntejä.

"Se olisi ollut tärkeä lisä valvojan työkalupakkiin", Suojala harmittelee.

MTK:n lakimies Maire Lumiaho puolestaan muistuttaa, että hallitun alasajon mahdollisuus olisi tuonut vahvaan pakkokeinolakiin inhimillisyyttä.

"Se olisi ollut keino ohjata apua tarvitsevia ihmisiä avun piiriin."

Juha Marttila kertoo olevansa tyytyväinen ylipäätään myös siihen, että eläinten hyvinvointilaki viimein on valmistumassa.

"Hyvinvointilaki on kuin eläinmaailman sote. Tämä on ollut kymmenen vuoden projekti. Laki tietysti kehittyy valmistelun aikana, mutta silti on hyvä saada se viimein maaliin.”

Eläinsuojelulain uudistamisena aikanaan käynnistynyt lakiuudistus oli jo lähellä toteutumistaan edellisellä hallituskaudella, mutta Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ero hallitustaipaleen viime metreillä keskeytti sen eduskuntakäsittelyn.

Vaalien jälkeen muodostettu Antti Rinteen (sd.) ja sittemmin Sanna Marinin (sd.) hallitukset jatkoivat lain valmistelua hallitusohjelmiensa pohjalta.

Marinin hallituksen ohjelmaan on kirjattu muun muassa tuotantoeläinten osalta uusien parsinavetoiden rakentamista koskeva kielto sekä useita lemmikkieläimiin liittyviä tiukennuksia.

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan uusi hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kuluvalla kevätistuntokaudella. Sitä ennen esitysluonnos lähetetään uudelle lausuntokierrokselle. Tätä MTK:n mukaan odotetaan aivan lähiviikkoina, mahdollisesti jo maaliskuun aikana.

Lue lisää

MTK: Uuden eläinten hyvinvointilain pitää sekä turvata tuotantoeläinten hyvinvointi että mahdollistaa elinkeinon kilpailukyky

MTK: Eläinten hyvinvointi on kaikkien osapuolten tavoite

Suomi hukkaamassa mahdollisuutensa olla tuotantoeläinten hyvinvoinnin mallimaa – eläinsuojeluasiamies luopuisi parsinavetoista

Eläinsuojeluasiamies on puolueeton ja riippumaton eläinten olojen puolesta puhuja