Maatalous

Ostaja löytyi vihdoin: Yrityskauppa turvaa koristetaljojen muokkauksen jatkumisen kotimaassa

Lampaisiin erikoistuneen Vainion Teurastamon omistajan uusi yritys Vainion Taljatukku Oy on ostanut Rantasen Nahkajalostamon.
Nahkajalostamo on luonteva jatkumo lammasteurastamolle, tuumaa Henri Vainio (vas.). Keskellä Rantasen Nahkajalostamon pitkäaikaiset yrittäjät Pentti (vas.) ja Veli-Pekka Rantanen, oikealla Vainion Taljatukun osakas Johanna Hellström.

Rantasen Nahkajalostamo Oy Satakunnan Laviassa on etsinyt uusia omistajia jo muutaman vuoden. Toimintaa pitkään pyörittäneet veljekset Pentti ja Veli-Pekka Rantanen ovat mielineet eläkkeelle, mutta jatkajaa työlle ei ole tahtonut löytyä.

Suomalaiset lampurit ovat seuranneet Rantasten yrityksen myyntiä huolen sekaisin tuntein, sillä pidetty ja kehuttu nahkajalostamo on ollut viime vuodet myös ainoa Suomessa lampaannahkoja koristetaljoiksi muokkaava yritys. Muut toimijat teettävät muokkauksen ulkomailla.

Ostaja, Vainion Taljatukku Oy, on uusi yritys joka sai alkunsa, kun teurastamoyrittäjä Henri Vainio soitteli Rantaselle nahka-asioissa. Jalostamon yrittäjät ehdottivat, että Vainio ostaisi yrityksen. Mukaan hankkeeseen lähti Johanna Hellström, jolla on villa- ja nahka-alan osaamista. Hän pystyy myös toimimaan nahkajalostamon sijaintipaikkakunnalla Laviassa. Hellström omistaa osuuden Vainion Taljatukusta.

"Halusin turvata perinteisen nahkojen jalostuksen jatkumisen Suomessa. Kun Johanna lähti mukaan, totesin, että tämä on hyvä jatkumo nykyiselle liiketoiminnalle", Vainion Teurastamoa Orimattilassa johtava Vainio toteaa.

Hän odottaa nahkajalostamosta toimivaa bisnestä. "Töitä tuntuu olevan koko ajan enemmän, mikä on tietysti hienoa. Ja aina on mukava oppia uutta ja sitä kautta parantaa ammattitaitoa tällä alalla."

Vainio uskoo, että hän pystyy yrityskaupan myötä helpottamaan lampurien työtä ja parantamaan palvelua. Hän arvioi, ettei koristetaljojen teettäminen ei ole ainakaan vähenemässä. "Suomalainen villa ja käsityö on nyt nosteessa."

Nahkajalostamon toiminta jatkuu yrityskauppojen jälkeen toistaiseksi nykyisellään. Rantaset pysyvät yrityksen palkkalistoilla vielä elokuun loppuun, jotta osaaminen ehditään siirtää jatkajille. "Kun saamme perustoiminnot haltuun, voimme ryhtyä kehittämään ja nykyaikaistamaan toimintaa", Vainio suunnittelee.

Rantasen nahkajalostamo on aloittanut toimintansa 130 vuotta sitten vuonna 1891. Silloin käytössä oli pajusta tehty parkitusaine, jonka avulla tehtiin pintanahkaa lapikkaisiin ja hevosenvaljaisiin. Kumisaappaiden ja traktorien myötä parkkinahan käyttö romahti. 1960-luvulla yritys siirtyi muokkaaman lampaantaljoja.

1980-1990 -luvuilla Rantasella jalostettiin kotimaisten lampaannahkojen ohessa kymmeniä tuhansia tuontinahkoja kenkä- ja vaateteollisuudelle. Nykyisin tätä markkinaa hallitsee vahvasti Kiina. Rantasen jalostamo on keskittynyt viime vuosikymmenet lähes kokonaan suomalaisten lammastilojen nahkojen rahtimuokkaukseen. Tämä tarkoittaa, että tilat saavat omien lampaidensa taljat muokattuina takaisin. Parkitusaineena käytetään nykyisin alunaa.

Teurastamopuolella karitsan kysyntä markkinoilla on tällä hetkellä hyvä.

"Kaikki menee kaupaksi, mitä tulee ja teurastuskapasiteettia riittää kyllä. Fiilis karitsamarkkinasta on positiivinen", Vainio kertoo.

Teuraita tarjotaan nyt hieman vähemmän, kuin muutamana viime vuonna samaan aikaan. Vainio arvioi, että taustalla vaikuttaa vielä muutaman vuoden takainen kuiva kesä ja samalle vuodelle osunut karitsan markkinoiden pysähdys, joka aiheutti teurasruuhkaa.

"Lisäksi tuottajat odottavat nyt uutta tukikautta ja tekevät ratkaisuja sen mukaan."

Terhi Torikka
Rantasen Nahkajalostamo on lammastiloille tärkeä yhteistyökumppani, sillä siellä voi teettää omien lampaiden nahat koristetaljoiksi.
Lue lisää

Susivahinko aiheuttaa lampurille jatkuvan pelon tunteen – "Perustuslain mukaan ihmisten turvallisuus, omaisuuden ja elinkeinon suoja olisivat turvattuja, mutta ei siltä tunnu"

Perinneparkitus ei ole katoavaa kansanperinnettä – "Kasviparkitut taljat ja nahat ovat tulevaisuutta"

Vain puolet Suomen uuhista kuuluu tuotosseurantaan

Viime kesänä syntyi yli 4 000 pyöröpaalia – traktorihommat ovat nuoren koneurakoitsijan mieleen