Maatalous

Geenieditointi helpottaisi kasvien ja eläinten jalostusta, jos sitä ei pelättäisi EU:ssa niin paljon: "Laki tulisi päivittää"

EU on jäämässä jälkeen muun muassa kasvinjalostuksessa, sillä muualla maailmassa genomieditointia hyödynnetään jo.
Jukka Pasonen
Genomieditoinnissa DNA:han ei lisätä mitään vierasta. Menetelmän soveltamisella esimerkiksi kasvinjalostukseen voisimme vastata ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin.

Perimää voidaan muokata kolmella eri tavalla risteytysjalostuksen lisäksi. Vanhin niistä on mutageneesimenetelmä, jossa joko kemiallisesti tai säteilytyksellä muutetaan sattumanvaraisesti geenejä yhden muokkaamiseksi. Tätä menetelmää EU ei sääntele lainkaan. Tutkimusprofessori Alan Schulman vertaa menetelmää kalastukseen dynamiitilla.

"Se on sama kuin heittäisi veteen räjähteen, vaikka haluaisi saada kiinni vain yhden kalan", Schulman selventää Luken artikkelissa.

Toinen perimänmuokkaustapa on geenisiirto. Siinä DNA:han siirretään joko kokonaisia geenejä tai geeniosia, jotka yleensä asettuvat sattumanvaraiseen paikkaan. Se voi aiheuttaa arvaamattomia vaikutuksia geenin ja sen naapureiden toimintaan.

Tuoreinta tapaa muokata perimää kutsutaan genomieditoinniksi tai uusiksi genominmuokkausmenetelmiksi. Se poikkeaa monin tavoin edellisistä. Siinä genomin osia muokataan tarkalleen määrätyssä kohdassa geenisaksilla, mutta DNA:han ei lisätä mitään vierasta.

"Muutokset genomieditoinnissa ovat pienempiä, mitä geenisiirrossa tehtäisiin ja ne ovat sellaisia, joita tapahtuisi luonnollisestikin. Genomieditoinnilla vain nopeutetaan prosessia", selventää Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Johanna VIlkki. Schulmanin kalastustermein genomieditointi on kuin kalastamista koukulla ja vieheellä, joka on tarkoitettu juuri halutulle kalalle.

Genomieditointi on siis tarkempaa ja riskittömämpää kuin muut menetelmät. Lisäksi se olisi edullisempaa, koska erikoisia työvälineitä ei tarvita. Miksi sitten menetelmää ei käytetä parantamaan esimerkiksi kasvien taudinkestävyyttä tai laatuominaisuuksia? Borealin jalostusjohtaja Merja Veteläinen muistuttaa, että geenieditoinnilla pystyisi edistämään myös kasvien kestävyysominaisuuksia ilmastonmuutosta ajatellen.

Ongelmana on EU:n lainsäädäntö. Genomieditointiin päätettiin vuonna 2018 soveltaa samaa lakia kuin geeninsiirroilla tuotettuihin muuntogeenisiin organismeihin (GMO), vaikka kyseessä on kaksi täysin toisistaan poikkeavaa menetelmää. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että genomieditointia käyttävien yritysten on käytävä läpi samat riskiarviot ja lupaprosessit kuin geenimuuntelussa. Prosessit ovat niin kalliita, ettei pienillä kasvinjalostajilla ole niihin varaa. Valtavilla korporaatioilla on monopoli menetelmän kehittämisessä.

Vilkin mielestä EU:n vastahakoisuuden taustalla on perinteinen epäluulo geenimuuntelua kohtaan.

"Elämään on jäänyt kauhukuva geenimuunnelluista eliöistä ja ajatus, että perimän manipulointi on pelottava asia".

Genomieditointimenetelmässä on kuitenkin olemassa mahdollisuus lukea koko perimä ja tarkistaa, ettei muualla perimässä ole tapahtunut epätoivottuja muutoksia.

"Euroopan kasvinjalostajat ovat samassa veneessä. Laki tulisi päivittää nykyiseen tilanteeseen ja uuteen tieteelliseen tutkimukseen perustuen, jotta genomieditointia voitaisiin alkaa hyödyntämään EU:ssa kasvinjalostuksessa, kuten muuallakin maailmassa", Veteläinen esittää toiveensa.

EU:n ulkopuolelta tulee hyviä esimerkkejä onnistuneista geenieditoinneista.

Iso-Britanniassa tutkijat editoivat vehnän perimää vähentääkseen syöpää aiheuttavaa yhdistettä, jota esiintyy yleisesti paahtoleivässä.

Akryyliamidia muodostuu leivän paistamisen aikana ja sen määrä lisääntyy edelleen leipää paahdettaessa. Mitä tummemmaksi leivän paahtaa, sitä enemmän akryyliamidia se sisältää.

"Akryyliamidi on ollut erittäin vakava ongelma elintarvikevalmistajille siitä lähtien, kun se löydettiin elintarvikkeista vuonna 2002. Se aiheuttaa syöpää jyrsijöille, ja sitä pidetään ihmiselle todennäköisesti karsinogeenisena. Akryyliamidia ei esiinny pelkästään vehnätuotteissa vaan myös monissa muissa paahdetuissa tai paistetuissa tuotteissa, kuten esimerkiksi sipseissä ja kahvissa", hankkeen johtaja Nigel Halford kertoo Farming Online -verkkolehdessä.

Tutkijat valmistelevat UK:ssa hakemusta uuden vehnän kenttäkokeilulle. Kokeen olisi määrä alkaa syksyllä ja se olisi Euroopan ensimmäinen geenieditoidun vehnän kenttäkoe.

Toinen esimerkki tulee Yhdysvalloista, jossa lypsyrodut ovat usein sarvellisia. Sarvet on nupoutettava eläimen ja hoitajan hyvinvoinnin takia. Tämä tuo valtavia kustannuksia isoissa yksiköissä, Vilkki arvioi.

"Liharoduissa sarvettomuutta esiintyy luonnostaan. Geenieditoinnilla on voitu muokata lypsyrodun sarviin vaikuttava geeni sarvettomaan muotoon. Näitä nupoja lehmiä on siellä jo monta sukupolvea tutkimusnavetoissa. Jos sama olisi tehty perinteisin menetelmin risteyttämällä, olisi jouduttu tekemään monta vuotta töitä, jotta päästäisiin takaisin jo jalostettuihin lypsyominaisuuksiin", Vilkki kertoo.

Lue lisää:

Farming Online alkuperäinen julkaisu

Geenieditointi saa ehkä uuden mahdollisuuden EU:ssa – "Tieteen tosiasiat on sivuutettu"

MTK sallisi geenieditoinnin: "Kilpailukyvystä täytyy pitää huolta"

Geenieditoinnin toivotaan auttavan köyhiä ja sairaita sekä luontoa

EU:n tuomioistuin ei tee oikeutta genomieditoiduille viljelykasveille Euroopassa

Juttua on muokattu 31.3. klo 11.20: aiemmassa jutussa väitettiin virheellisesti, että gmo-elintarvikkeet olisivat Suomessa lainsäädännöllä kielletty.

Lue lisää

Lypsykarjalla tuttu genomivalinta hyppäsi navetoista viljan koeruuduille

Uuden viljalajikkeen jalostus vie vähintään kahdeksan vuotta – jalostajan katseen pitää siksi olla aina vuosien päässä tulevaisuudessa

Geenieditointi saa ehkä uuden mahdollisuuden EU:ssa – "Tieteen tosiasiat on sivuutettu"

Tieteeltä herkkupala tislaamoille: Ohran perimä selvitettiin, oluen tuotanto scifi-aikaan