Löydä ehdokkaasi: MT:n vaalikoneessa koko maan kuntavaaliehdokkaat
Maatalous

Maatiloilla syttyy tulipalo keskimäärin joka toinen päivä ja viidennes paloista on suurvahinkoja – niiden ehkäisyyn on monia keinoja

Pienillä korjauksilla estettäisiin monia tulipaloja.
Jukka Pasonen
Kantar TNS Agri selvitti kyselytutkimuksella viljelijöiden ajatuksia paloturvallisuudesta.

Maatiloilla tapahtuu huomattavan paljon tulipaloja. LähiTapiolan korvaustilastojen mukaan keskimäärin joka toinen päivä jollain tilalla syttyy palo.

Niistä noin 20 prosenttia on suurvahinkoja, eli merkittäviä rakennuksiin kohdistuvia palovahinkoja.

Noin joka kolmas maatilayrittäjä on sammuttanut tulipaloa, selviää Kantar TNS Agrin LähiTapiolalle tekemästä tutkimuksesta.

Neljännes viljelijöistä tarkastaa säännöllisesti palojärjestelmiään ja kehittää paloturvaa. Heillä ei ole ollut tulipaloja.

Kolmannes viljelijöistä sen sijaan suhtautuu paloriskeihin kyynisesti tai välinpitämättömästi. Paloriski voi huolettaa, mutta he eivät usko sammuttamisen onnistuvan. Tai heitä ei koko riskiin varautuminen kiinnosta.

Loput noin 40 prosenttia uskovat, että palosta jotenkin selvitään, vaikka sen riskeihin ei ole varauduttu.

Tulipalo on yrittäjälle tragedia, toteaa maa- ja metsätalousliiketoimintajohtaja Petri Pitkänen LähiTapiolasta.

Palot aiheuttavat rakennusten ja koneiden tuhoutumisen lisäksi tuotannon keskeytyksiä ja tulonmenetyksiä. Lisäksi niihin liittyy henkisiä vaikutuksia.

Tulipalo on suurin yksittäinen maatilaa uhkaava esinevahinko, toteaa kehityspäällikkö Teppo Raininko.

LähiTapiolassa halutaan estää paloja ennalta. Se voisi sataa viljelijöiden laariin. Jos vahinkoja voidaan vähentää, voitaisiin alentaa vakuutusmaksujakin, Pitkänen sanoo.

Miten paloja voidaan estää ennalta?

Päävirtakatkaisin traktoreihin ja kuormaajiin on halpa ja tehokas palontorjuja. Jos traktoriin tulee oikosulku konehallissa, palaa kone ja rakennus, Raininko sanoo.

Traktoreita ja pienkuormaajia palaa vuosittain. Päävirtakatkaisimella valtaosan niistä olisi voinut estää. Jos katkaisijaa ei ole, sen asentaminen maksaa muutaman kympin.

Lämpökeskuksissa on riskinsä. LähiTapiola suosittelee niille omaa erillistä rakennusta. Sammutusjärjestelmät on oltava kunnossa ja nuohouksesta huolehdittava. Hakekattila ei ole öljykattila, joten jäteöljyä sinne ei tule laittaa, Raininko muistuttaa.

Puolet paloista aiheutuu sähkölaitteista. Jos pääsulake on suurempi kuin 35 ampeeria, on viljelijän huolehdittava lakisääteisen sähkölaitetarkastuksen toteutumisesta.

Yhtenä usein vastaan tulleena laitteena Raininko mainitsee sikaloiden ilmanvaihdon puhaltimen sähkömoottorin.

Viljakuivureita palaa kymmeniä vuosittain. Niissä täytyy muistaa muun muassa säännöllinen nuohous ja siisteys.

Alkusammutuskaluston pitää olla kunnossa ja niitä täytyy osata käyttää. Tuotanto- ja varastotiloissa olisi hyvä olla niihin suunniteltu hälytysjärjestelmä. Järjestelmät ovat estäneet useita paloja.

Alkusammutuksen merkitys on ratkaisevaa, sanoo paloturvallisuuden asiantuntija Antti Määttänen LähiTapiolasta.

Jos palokunnan saapuminen rakennuspalopaikalle vie lähes 20 minuuttia, ei palokunta enää pysty pelastamaan rakennusta. Vettä ei yksinkertaisesti saada riittävästi paikalle, Määttänen kertoo.

Jos palo havaitaan heti, voidaan se yleensä jauhesammuttimella saada tukahdutettua alkuunsa.

Jukka Pasonen
Kantar TNS Agri selvitti kyselytutkimuksella viljelijöiden ajatuksia paloturvallisuudesta.
Lue lisää

Vain pieni osa tiloista voi saada korvauksia satovahingoista

Lähi-Tapiola maksoi ensimmäiset korvaukset satovakuutuksista: "Joko kasvu ei lähtenyt keväällä lainkaan liikkeelle tai viljelmä kuoli"

Vakuutusjätti varoittaa huoltamattomista pienkuormaajista: Ovat aiheuttaneet viime vuosina kymmeniä tulipaloja, vahingot pahimmillaan miljoonaluokkaa

Pienkuormaajien aiheuttamat tulipalot lisääntyneet – LähiTapiolan viime vuoden korvaussumma yli kaksi miljoonaa euroa