Maatalous

Miten hiiltä pystytään kerryttämään kivennäismaahan? Laaja tutkimus peltojen hiilensidonnasta käynnistyy

Maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -kokonaisuudesta myönnettiin rahoitusta 38:lle kehittämishankkeelle, jotka edistävät maankäyttösektorin ilmastotoimia.
Jaana Kankaanpää
Hiilen sitoutumista kivennäismaille voidaan edistää monenlaisin toimin. Näitä kartoitetaan useiden tutkimuslaitosten, yliopistojen ja järjestöjen yhteisessä Hiiletin-hankkeessa. Kuvituskuva.

Peltojen hiilensidontaa eri maalajeilla ja erityyppisissä oloissa selvittävä Hiiletin-hanke on käynnistymässä.

Hankkeessa tutkitaan peltomaan orgaanisen aineksen kertymiseen ja hävikkiin vaikuttavia tekijöitä erilaisissa maissa. Sen pohjalta on tavoitteena tuottaa arvio Suomen kivennäispeltojen hiilensidontapotentiaalista sekä tehdä suositukset parhaista hiilen kerryttämismenetelmistä. Lisäksi hankkeessa selvitetään hiiltä sitovien toimenpiteiden taloudelliset vaikutukset.

Hiiletin-hanketta johtava dosentti Helena Soinne Luonnovarakeskus Lukesta muistuttaa, että kerryttämällä orgaanista hiiltä maahan pystytään samalla kertaa sekä hillitsemään ilmastonmuutosta että parantamaan maan rakennetta ja kasvukuntoa.

Kasvukunnon parantaminen puolestaan edistää tuotannon selviytymistä muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa ja minimoi niin vesistövaikutukset kuin taloudellisetkin vaikutukset.

"Tärkeää on tunnistaa alueita ja lohkoja, joissa on orgaanisen aineksen vajetta ja jossa hiilen kertymisellä saadaan todennäköisimmin myös positiivisia vesistövaikutuksia, ja toisaalta alueita, joissa on tärkeää keskittyä hiilen hävikkiä ehkäiseviin viljelymenetelmiin."

Sointeen mukaan on tärkeää tuntea orgaanisen hiilen sitoutumiseen johtavat olosuhteet ja prosessit, jotta kivennäismaapeltoja voidaan hyödyntää hiilinieluina.

Varsinaisen tutkimuksen rinnalla kulkee Sointeen mukaan koko ajan vuorovaikutus viljelijöiden ja sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on myös viestiä meneillään olevista tutkimuksista aktiivisesti, jotta tulokset saadaan nopeasti käytäntöön ja vaikuttamaan.

"Tietotarve hiilensidonnasta on jatkuvasti kasvava ja rinnalla on tarve soveltaa tietoa heti viljelijöiden kanssa ja oppia yhdessä."

Hiiletin-hanke sai maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -toimenpidekokonaisuuden ensimmäisellä, viime vuoden lopussa järjestetyllä hakukierroksella 1,1 miljoonan euron rahoituksen vuosille 2021–2023.

Hanke koostuu seitsemästä eri aihekokonaisuudesta.

Luken lisäksi hankkeessa ovat mukana Helsingin Yliopisto, Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK, Jyväskylän yliopisto, ProAgria, Soilfood ja Suomen ympäristökeskus Syke.

Maa- ja metsätalousministeriö julkisti tiistaina hankkeet, joille myönnettiin yhteensä lähes 10,4 miljoonan euron rahoitus Hiilestä kiinni -toimenpidekokonaisuuden toisella hakukierroksella.

Rahoitusta myönnettiin 38:lle maa- ja metsätalouden tai maankäyttösektorin ilmastokestävien toimintatapojen käyttöönottoa edistävälle hankkeelle. Hakemuksia jätettiin yli 80.

"Tuemme nyt monia käytännöllisiä hankkeita, joiden avulla esimerkiksi vähennetään turvepeltojen ja -maiden päästöjä sekä edistetään metsien kasvua ja hiilensidontaa", perustelee maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä nyt tehtyjä valintoja.

"Mukana on myös useita puun pitkäaikaisia käyttömahdollisuuksia edistäviä hankkeita. Kokonaiskestävyys on tekemisen lähtökohtana. Kun ilmastotyössä otetaan huomioon myös taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset, saadaan aikaan kestäviä tuloksia."

Rahoitettavia hankkeita valittaessa painotettiin erityisesti hankkeiden käytännönläheisyyttä ja sitä, kuinka hyvin hankkeet edistävät Hiilestä kiinni -kokonaisuuden tavoitteita.

Tämänkertaisessa haussa painotettiin maaperän ja puuston hiilinielujen ja -varastojen ylläpitoa ja vahvistamista, kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämistä, maa- ja metsätalouden sopeutumista ja varautumista ilmastonmuutokseen sekä maaperä- ja muun tiedon tuottamista ja käyttöä ilmastotoimien tukena.

"Rahoitettavat hankkeet vastaavat näihin toimiin monipuolisesti ja hankkeiden toteuttajina on toivotulla tavalla runsaasti tutkimuslaitosten, yliopistojen, yritysten ja yhdistysten yhteenliittymiä", kertoo johtava asiantuntija Jaakko Nippala maa- ja metsätalousministeriöstä.

Seuraavan kerran Hiilestä kiinni -rahoitusta voi tämänhetkisten suunnitelmien mukaan hakea syksyllä. Ministeriö valmistelee sen teemoja parhaillaan yhdessä sidosryhmien kanssa.

Lue lisää

Helsinkiin nousee käsityönä veistettyjen hirsitalojen rivistö sadan vuoden tauon jälkeen

Suotuisissa oloissa nurmi sitoo hiilidioksidia 40 kiloa hehtaaria kohti tunnissa – määrän, joka vastaa keskimäärin noin 260 kilometrin ajoa polttomoottoriautolla

Uudistavassa viljelyssä peltoja häiritään mahdollisimman vähän – maan muokkaus, tiivistäminen ja kemialliset torjunta-aineet minimoidaan

Jouluoluen mallas kasvatettiin hiiltä sitovassa pellossa – Verkatakkilan tilalta vietiin Sinebrychoffin panimolle 200 000 kiloa ohraa