Maatalous

Jo 60 vuotta rikkakasviseurantaa: Rönsyleinikki, siankärsämö ja hierakat vähentyneet, jotkut rikkalajit muuttuneet kestäviksi torjunta-ainetta vastaan

Tänä kesänä seuranta-alueina ovat Iitti, Kihniö-Parkano, Kitee, Laitila, Tammela ja Vieremä.
Kimmo Haimi
Viime vuonna rikkakasviseurantapelloilta löytyi resistenttejä eli tiettyä torjunta-aineryhmää kestäviä pihatähtimöitä.

Miten suomalaispeltojen rikkakasvilajisto on 60 vuodessa muuttunut ja miksi? Tähän etsitään vastausta kartoituksessa, joka käynnistyy heinäkuun puolivälissä.

Kyseessä on vuonna 1961 alkaneen seurannan viides inventointikierros. Mukana on noin 300 maatilaa Etelä- ja Keski-Suomessa, ja kierros toteutetaan vuosina 2020–2022.

Tänä kesänä seuranta-alueina ovat Iitti, Kihniö-Parkano, Kitee, Laitila, Tammela ja Vieremä. Peltokierros alkaa heinäkuun puolivälissä, Luonnonvarakeskus (Luke) tiedottaa..

"Seurannassa on mukana sekä karjatiloja että kasvintuotantotiloja. Luomutiloja on ollut mukana 1990-luvulta lähtien. Viljelijä on itse päättänyt seurantalohkojen viljelystä ja kasvinsuojelusta. Tiedot viljelytoimista saamme viljelijöiltä ja Ruokaviraston tietokannoista", kertoo erikoistutkija Jukka Salonen Lukesta.

"Viljelijät seuraavat pelloillaan rikkakasvien taimettumista, pohtivat kemiallisen torjunnan tarvetta ja ainevalintoja ja toivovat säiden suosivan torjuntahetken koittaessa, myös mekaanisia menetelmiä käytettäessä", toteaa tutkija ja viljelijä Heikki Jalli, joka kartoittaa rikkakasveja tänä kesänä Laitilan seudulla.

Kasvinsuojelun kannalta on tärkeää tietää, mitkä rikkakasvilajit ovat yleisimpiä ja runsaimpia.

Nurmien poistuminen monen tilan viljelykierrosta on Luken mukaan vähentänyt niissä 1960-luvulla viihtyneiden rönsyleinikin, siankärsämön ja hierakoiden runsautta.

Tuon ajan yleisimmät yksivuotiset lajit jauhosavikka, peltohatikka ja pillikkeet ovat edelleen haittana luomuviljelyssä, mutta tavanomaisilta viljapelloilta ne saadaan kuriin kemiallisella torjunnalla.

Rikkakasvilajistoa muovaa moni asia, kuten lämpenevä ilmasto sekä muutokset viljelykäytännöissä ja kasvinsuojeluaineiden valikoimassa. Esimerkiksi kevytmuokkauksen ja suorakylvön yleistyminen ovat muuttanut lajivalikoimaa.

"Nyt erityisen kiinnostuksen kohteena on, kuinka yleistä herbisidiresistenssi on Suomessa", kertoo tutkija Pentti Ruuttunen.

1960-luvulla rikkakasvien torjunta-aineiden eli herbisidien käyttö oli vasta yleistymässä. Toistuvan käytön myötä jotkut rikkakasvilajit ovat nyt muuttuneet resistenteiksi eli kestäviksi tietyn vaikutustavan herbisidiryhmää vastaan. Esimerkiksi resistenttejä pihatähtimöitä tavattiin seurantapelloilla viime kesänä, Ruuttunen kertoo.

Yhteistyössä viljelijöiden kanssa kerättävällä kasvillisuus- ja kasvinsuojelutiedolla on Luken mukaan sekä kansallista että kansainvälistä arvoa.

Rikkakasviseurannassa noudatetaan EU:n tietosuoja-asetusta. Yksittäisten tilojen ja peltojen seurantatietoja käytetään vain tutkimustarkoituksiin.

Lue lisää

Sikala paloi Alavudella – 400 siasta yksikään ei selvinnyt

Asiantuntija pitää Luken satoarviota ylimitoitettuna – "Hiljaiseksi ja vakavaksi tämä satotilanne vetää"

Hevosen hyvä ruokinta nojaa heinän rehuarvon analysointiin – katso vinkit karkearehun valintaan

Vanha traktori on uuvuttava hellepäivän pätsi – Kopin lämpötila nousee helposti 50 asteeseen