Maatalous

Maatilojen suurimmat ilmastopäästöt ovat peräisin multa- ja turvepelloilta – karjan tuottama metaani ei yhtä merkittävä

Luonnonvarakeskus Luken laskurista selviää, että karjatilojen kotieläinten metaanipäästötkin ovat eloperäisiä maita pienemmät.
Johannes Tervo
Karjatiloilla turve- ja multamaiden ilmastopäästöt ovat eläinten ruuansulatuksen aiheuttamia päästöjä suuremmat.

Maatilojen suurimmat ilmastopäästöt tuotantosuunnasta riippumatta ovat peräisin eloperäisistä pelloista eli turve- ja multamaista. Sen sijaan kivennäismaiden osuus päästöistä on pieni.

Erityisen mielenkiintoista on, että karjatilojen metaanipäästötkin ovat eloperäisiä maita pienemmät.

Tiedot käyvät ilmi Luonnonvarakeskus Luken Taloustohtori-palvelusta, johon on liitetty laajennettu Kasvihuonekaasulaskenta -osio.

Nyt se sisältää kivennäismaiden peltojen hiilitaseet, joten palvelussa on kaikki ilmastopäästöjen tilastoinnissa käytetyt kasvihuonekaasuerät.

Tilojen päästöt ilmaistaan hiilidiksidiekvivalentteina (evk).

Osion mukaan viljatilan päästöt ilmaistuna olivat noin 241 tonnia ekv vuonna 2019. Tästä määrästä multa- ja turvemaiden osuus oli noin 193 tonnia.

Vastaavana ajankohtana lypsykarjatilan päästöt olivat yhteensä noin 862 tonnia. Tuotantoeläinten ruuansulatuksessa syntyvää metaania oli 223 tonnia ja eloperäisten maiden 375 tonnia.

Tilakoon kasvun myötä keskimääräiset tilaa kohti lasketut kasvihuonekaasupäästöt ovat kasvaneet, kertoo tiedotteessa erikoistutkija Arto Latukka Lukesta. Tuotettua euromäärää kohti laskettuna päästöt ovat kuitenkin alentuneet koko 2000-luvun ajan.

Hiilidioksidiekvalentti on suure, jolla ilmaistaan hiilijalanjälki ja joka ottaa huomioon kasvihuonekaasujen erilaiset ilmastoa lämmittävät vaikutukset.

Kasvihuonekaasulaskenta-osio käsittää maatalouden tuotantoperusteisten kasvihuonekaasujen päästöt vuodesta 2000 alkaen. Tuoreimmat luvut ovat vuodelta 2019.

Luvut ovat arvioita ja ne perustuvat 750 kannattavuuskirjanpitotilan satomääriin ja muihin tiloilta kerättäviin tietoihin.

Mukana ovat myös kasvihuoneyritykset ja avomaapuutarhatilat.

Kasvihuonekaasulaskurilla kivennäismaiden ja eloperäisten peltojen tuloksia pystyy katsomaan keskiarvoina alueittain, tuotantosuunnittain ja tilakokoluokittain.

Tulokset on mahdollista suhteuttaa hehtaaria tai tuotteista saatua standardoitua eurosummaa kohti.

Tietoja voi tarkastella joko päästöeräkohtaisina kokonaissummina tai yksityiskohtaisesti eriteltynä.

Kivennäismaiden ja eloperäisten maiden päästöt kuuluvat maankäytön päästöihin. Mukana ei ole maankäytön muutosten vaikutuksia tai puuvartisen biomassan hiilivaraston muutoksia.

Maatalouden päästöihin kuuluvat tuotantoeläinten ruuansulatuksen metaanipäästöt sekä lannankäsittelyn metaani-ja dityppioksidipäästöt, jotka syntyvät lannan varastoinnin aikana,

Niin ikään maatalouden päätöissä on mukana maaperän dityppioksidipäästöt, jotka muodostuvat muun muassa maahan lisätystä lannoite- ja lantatypestä sekä turpeen hajotuksesta eloperäisillä pelloilla.

Myös kalkituksen hiilidioksidipäästöt kuuluvat maatalouden päästöihin.

Kolmas maatilojen päästöjen lähde on energia, joka lasketaan tilojen polttoainekustannusten perusteella.

Lue lisää

Rantaruovikoiden niitolla voi olla ilmastolle suuri myönteinen vaikutus – ruovikoiden päästöjä ei kuitenkaan ole vielä tutkittu tarkkaan

Jätteenkäsittelylaitoksen kahden tonnin säiliöstä vuotaa metaania Jyväskylässä

Uudistavassa viljelyssä peltoja häiritään mahdollisimman vähän – maan muokkaus, tiivistäminen ja kemialliset torjunta-aineet minimoidaan

Aarre: Turvemaita voidaan korjata sulan maan aikaan, kunhan yksi tärkeä ehto täyttyy – "Parhaimmillaan kesäharvennuksessa jälki voi olla talviharvennusta parempaa"