Maatalous

Karja saa lähteä, päätti hanhiin kyllästynyt Heikki Kunnas – "Niin irvokasta kuin se on, pellot on siirretty nautojen ruokinnasta hanhien ruokkimiseen"

Tohmajärveläinen naudanlihantuottaja on siirtänyt tilansa 50 nurmihehtaaria hanhipelloiksi ja hylännyt suunnitelmat uudesta navetasta.
Lari Lievonen
Heikki Kunnas on päättänyt luopua nautojen kasvatuksesta hanhien aiheuttamien ongelmien vuoksi.

"Kyllästyin kiertelemään paalaimen kanssa ympäriinsä", Tohmajärven Värtsilässä naudanlihaa tuottava Heikki Kunnas kuvailee rehujen kokoon haalimista tilanteessa, jossa alueelle muuttomatkalla pysähtyvät hanhet syövät valtaosan nurmisadosta.

"Niin irvokasta kuin se on, pellot on siirretty nautojen ruokinnasta hanhien ruokkimiseen."

Keväällä tilan navetasta sammuvat todennäköisesti valot. Eläinmäärää on jo vähennetty alle neljännekseen 200 naudasta. Kevään 2020 tuho nurmilla oli totaalinen.

"En voi kuvitella investoivani laajennukseen, mikä oli suunnitelmissa kun sukupolvenvaihdos tehtiin kuusi vuotta sitten. Tilanne olisi toinen, jos viljelykierto toimisi normaalisti."

Kunnaksen mielestä ratkaisu olisi muuttaa valkoposkihanhi metsästettäväksi lajiksi. Hän olisi myös toivonut lupaa käyttää paimenkoiria hanhien karkottamiseen.

Hanhien karkottamiseksi viljelynurmilta on kokeiltu Pohjois-Karjalassa keino jos toinenkin.

Viime keväänä muutamalle pellolle Keski-Karjalaan asennettiin täysautomaattiset lasersäteitä ampuvat linnunkarkottimet. Valitettavasti tuhansia euroja maksavat laitteet eivät osoittautuneet kovin toimintavarmoiksi. Syksyllä auringonvalo ei riittänyt lataamaan akkuja, keväällä taas oli liian valoisaa, että laser olisi tehonnut, kertoo tutkimusprofessori Jukka Forsman Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

"Automaattista karkotuskeinoa ei siis ole."

Tehokkaimmalta keinovalikoimasta vaikutti käsilaser, joka tarvitsee ihmisen käyttäjäkseen. Äänellä karkottamiseen ei keväälle myönnetty lupia.

Saksassa ja Hollannissa, missä valkoposkihanhia ammutaan paljon, on todettu, että lintu oppii liittämään ihmisen näkemisen laukauksiin, mikä helpottaa karkotusta, kertoi Forsman.

Karkotustutkimus on kesken, eikä tilastollisia tuloksia vielä ole. Kokemuksista keskusteltiin Hanhipelto-hankkeen tilaisuudessa Kiteellä keskiviikkona. Hanhialueeseen tutustui väkeä myös maa- ja metsätalousministeriöstä, ympäristöministeriöstä sekä Varsinais-Suomen ely-keskuksesta. Edustettuna olivat myös viljelijät sekä Pohjois-Karjalan ely-keskus.

Luomumaidontuottaja Pekka Partanen on seurannut karkotustoimia läheltä, sillä eri keinojen tehoa testattiin hänen pelloillaan Kiteen Puhoksessa.

"Työlästä ja kallista, kun automaattisia keinoja ei ole. Karkotusta pitää tehdä jonkun seitsemänä päivänä viikossa, aamun valkenemisesta iltahämärään ja alueet ovat suuria. Viljelijänä näen tuotannollisen työn tärkeämpänä, vaikka karkotuksella tuotantoa suojellaankin."

Hanhet vaikeuttavat rehujen saannin lisäksi laiduntamista. "Mitä eläimet laitumella tekevät, jos ei siellä ole mitään syötävää."

Rehunurmien pinta-ala on hanhialueen tiloilla ylimitoitettava rajusti, jotta sato riittää karjalle senkin jälkeen kun hanhet ovat sitä verottaneet.

"Varsinkin ensimmäistä satoa saa kerätä pitkästä matkasta ja pieniltä pelloilta, kun hanhet syövät suurimmat nurmilohkot."

Koska karkotus on hankalaa, hanhille varatut pellot näyttävät olevan joka tapauksessa osa ongelman ratkaisua. Näin uskoo myös MTK.

"Hanhipeltojen rinnalle tarvitaan aktiivista karkottamista ja tietysti toimiva korvausjärjestelmä", toiminnanjohtaja Jari Rouvinen MTK Pohjois-Karjalasta linjasi.

Ennen hanhipeltojen lisäämistä niistä tarvitaan lisää tietoa, toteaa tutkija Mikko Jokinen Lukesta.

Hänen mukaansa ilmapiiri hanhipeltoja kohtaan on muuttunut optimistisemmaksi.

Jokinen uskoo, että hanhipeltojen ja karkotuksen avulla ainakin osa alueen luomutiloista pystyy jatkamaan toimintaansa ja saa tehtyä tarpeeksi rehua. Luomutiloille korvaavan rehun löytäminen menetetyn tilalle on vaikeaa ja hanhet näyttävät pitävän erityisesti luomunurmista.

Merkkejä siitä, että hanhiongelma katoaisi itsestään, tai reitti muuttuisi, ei tutkijoiden mukaan ole.

"Todennäköisesti hanhet viettävät pitkiä aikoja tällä seudulla jatkossakin", Forsman totesi.

Lari Lievonen
Tutkija Mikko Jokinen kertoo, että hanhipeltoihin suhtaudutaan nyt optimistisemmin kuin keväällä.
Lue lisää

Valkoposkihanhien ja muiden rauhoitettujen lintujen aiheuttamia satovahinkoja viimevuotista vähemmän – syynä sääolosuhteet

Kaikkien alojen asiantuntijat ärsyttävät

Yle uutiset: Poikkeusluvalla ammuttu merimetso tai valkoposkihanhi ruokapöytään? Lakialoite eduskunnan käsittelyssä

Video: Olisiko toimittaja hyvä hanhikarkotin? Hyvinkään kymmenet tuhannet valkoposkihanhet vaihtoivat paikkaa