Maatalous

PTT: Ruuan hinta on noussut Suomessa hitaammin kuin monissa muissa maissa – se on pidätellyt inflaatiota muuta euroaluetta maltillisempana

Suomessa koronapandemia ei aiheuttanut elintarvikemarkkinoilla suurta häiriötä. Se on osaltaan pitänyt kurissa ruuan hinnan vakaana.
Timo Filpus
Myös Suomessa elintarvikkeiden hinnannoususta on jo signaaleja, mutta vielä se ei näy inflaatiota kuvaavissa käyrissä.

Elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet Suomessa hitaammin kuin Saksassa, euroalueella keskimäärin tai Yhdysvalloissa. Se taas on pitänyt Suomen inflaatiokehityksen näitä verrokkialueita hitaampana.

Näin totesi Pellervon Taloustutkimus PTT:n ennustepäällikkö Janne Huovari pikaviestipalvelu Twitterissä keskiviikkona jakamassaan päivityksessä. Huovari liitti päivitykseensä grafiikan, jossa hän vertasi Suomen ja Saksan sekä koko euroalueet ja Yhdysvaltain inflaatiokehitystä.

Huovarin jakaman kuvaajan mukaan euroalueella kuluttajahinnat nousivat lokakuussa 4,1 prosenttia. Suomessa kuluttajahinnat nousivat vain 2,8 prosenttia. Yhdysvalloissa inflaatio oli vielä voimakkaampaa kuin euroalueella, 6,2 prosenttia.

Ruuan hinta ilman alkoholittomia juomia puolestaan nousi Suomessa lokakuussa vain 0,6 prosenttia, Saksassa 4,4 prosenttia ja euroalueella 1,8 prosenttia ja Yhdysvalloissa 5,1 prosenttia.

Miksi ruuan hinta on noussut yleisten kuluttajahintojen vanavedessä muualla Euroopassa ja Yhdysvalloissa toisin kuin Suomessa?

"Koronapandemian aiheuttama poikkeustilanne on vaikuttanut elintarvikemarkkinoihin Suomessa vähemmän kuin monissa muissa Euroopan maissa. Suomessa elintarvikeketjun toimintavarmuus on säilynyt hyvänä koko pandemian ajan, eikä isoja toimitusvaikeuksia ole ollut missään vaiheessa", toteaa tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg PTT:stä.

"Nyt kun talous on lähtenyt pandemian aiheuttaman laskun jälkeen taas kehittymään, yleinen hintatasokin on lähtenyt nousuun. Myös Suomessa elintarvikkeiden hinnannoususta on jo signaaleja."

PTT:n ennakoi jo syyskuun lopussa julkaisemassaan maa- ja elintarviketalouden ennusteessa hintojen lähtevän nousuun loppuvuoden aikana ja nousun jatkuvan ensi vuonna hieman yleistä kuluttajahintojen nousua nopeampana.

"Yksi tekijä tässä on yleinen kustannusten nousu, joka siirtyy kaupan pitkien sopimusjaksojen vuoksi elintarvikkeiden hintoihin hitaasti", Forsman-Hugg toteaa.

Siihen alalla on Forsman-Huggin mukaan syytä varautua, että maatalouden tuotantopanosten hinnat jäävät myös ensi vuonna aiemmin totuttua korkeammalle, vaikka nousu jossain vaiheessa taittuukin.

"Tältä osin epävarmuus jatkuu."

Miksi Suomen elintarvikeketju selvisi koronapandemiasta vähemmin häiriöin kuin monien muiden EU-maiden?

Forsman-Huggin mukaan Suomessa elintarvikeala teki hyvät varautumis- ja valmiussuunnitelmat. Vähäisiä häiriöitä edesauttoi myös Suomen lähtökohtaisesti korkea omavaraisuusaste: Suomi ei ollut monien muiden maiden tavoin samalla tavalla altis tuonnin häiriöille.

"Meillä on alueellisesti vahva raaka-ainetuotanto ja jalostava teollisuus."

Lue lisää

Korkein luku yli 20 vuoteen: Euroalueen inflaatio kiihtyi lähes viiteen prosenttiin

Elintarvikeketju on pahasti ruosteessa

Myrskylässä on seurattu keskustelua maatalouden tuotantokustannusten harppauksesta: "Haluan tukea kotimaista työtä ennemmin kuin työttömyyttä"

Toteuttaako ruuan hintaennuste itsensä? "Ennustava tutkimuslaitos ei määritä hintatasoa"