Maatalous

Vähäisten rokotusten maa: Suomessa on päästy eroon monista kotieläinten taudeista, joita vastaan ulkomailla on pakko rokottaa – "Monet nautatilat eivät rokota lainkaan”

Rokotukset eivät ole tuotantoeläinten kohdalla Suomessa ensimmäinen ratkaisu. Eläinten rokottamista on paikoin rajoitettu jopa lailla.
Kuvat: Sanne Katainen, Saara Lavi, Jaana Kankaanpää / Kuvitus: Juho Leskinen
Suomessa on päästy eroon useista taudeista, joita vastaan monissa maissa rokotetaan tuotantoeläimiä: Salmonellasta, porsasyskästä ja BVD:stä eli nautojen virus- ripulista. Kasvatettavilla kaloilla rokotteiden käyttö on merellä välttämätöntä, sillä ne altistuvat monille luonnonvesien taudinaiheuttajille.

Maailmasta on tullut alttiimpi pandemioille: ihmiset ja eläimet liikkuvat rajojen yli, tilat kasvavat, kaupungit tiivistyvät.

Ihmisten koronaviruksen kohdalla ratkaisuksi on otettu rokotteet.

Tuotantoeläinten osalta vastaus ei kuitenkaan ole yhtä ilmeinen.

Siipikarjanlihan kulutus kasvaa monissa Euroopan maissa, kertoo Danish Agron siipikarjajohtaja Adriaan Smulders. Kasvua varjostaa kuitenkin vakava tauti: lintuinfluenssa. Miljoonia lintuja on Euroopassa kuollut tai jouduttu lopettamaan.

Kyse ei ole enää kausittaisesta uhasta, Smulders sanoo.

Suomalaiset tuotantokanalat ovat toistaiseksi välttyneet tartunnoilta. Voisiko rokote olla tapa ennaltaehkäistä taudin leviämistä?

Rokotteisiin täällä ei kovin helposti turvauduttaisi, valottaa Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Hanna Hamina. Siinä missä ihmisiä rohkaistaan rokotuksiin, eläinten kohdalla tilanne on joissakin tapauksissa jopa päinvastainen.

Siipikarjalla rokottaminen Newcastlen tautia, lintuinfluenssaa ja salmonellaa vastaan on Suomessa lailla kielletty.

Rokottaminen on aina kallista, Hamina toteaa. Rokote voi myös väliaikaisesti alentaa eläimen vastustuskykyä.

Kiellolla on tarkoitus ohjata suomalaisia tiloja ennaltaehkäisemään tartuntoja muilla keinoin, vaikka rokotteet ovatkin tehokas tapa ehkäistä osaa taudeista.

”Kun päätös rokottamisesta tehdään, se on usein lopullinen. Rokottaa pitää maailman tappiin saakka. Halvemmaksi saattaa tulla tartuntaketjun pysäyttäminen muilla keinoilla.”

Suomesta on saatu kitkettyä useita tauteja, joita vastaan monissa muissa maissa rokotetaan eläimiä. Niistä yksi on salmonella.

Se on melkoinen saavutus, Hamina virkkoo.

Lintuinfluenssaa vastaan rokottaminen on maailmallakin vasta kokeilun asteella.

Lounais-Ranskassa sijaitsee tärkeä ankanlihan ja hanhenmaksan tuotantoalue, jota epidemia on viime vuodet koetellut erityisen pahasti. Siellä on aloitettu rokotteen testaaminen, Smulders kertoo.

Myös sikojen kohdalla suuret tuotantomaat rokottavat eläimiään Suomea enemmän.

Suomessa ei esimerkiksi vuosiin ole todettu porsasyskää, kertoo ETT:n asiantuntijaeläinlääkäri Vera Talvitie. Viimeiset porsasyskätilat saneerattiin 2000-luvulla.

Eroja on jopa Pohjoismaiden välillä. ”Ruotsissa ja Tanskassa porsasyskä on edelleen yleinen sikojen sairaus”, mainitsee asiantuntijaeläinlääkäri Sanna Nikunen eläinlääkeyritys MSD Animal Health Oy:stä.

Rokottaminen on ollut sikaloiden arkirutiinia vuosikymmeniä.

”Saamieni arvioiden mukaan Kanadassa, Yhdysvalloissa ja Espanjassa emakoista rokotetaan yli 95 prosenttia”, Nikunen valottaa.

Sikoja rokottamalla tuetaan eläinten lisäksi myös ihmisten terveyttä, hän muistuttaa. ”Rokottamalla eläimiä voidaan torjua tauteja, jotka tarvitsevat antibioottihoitoa. ”

Suomessa käytetään vain kaupallisia rokotteita, mutta joissakin maissa käytetään yleisesti niin sanottuja autogeenisia rokotteita. Ne tehdään tilan omasta tautilöydöksestä käytettäväksi vain kyseisellä tilalla.

Nautojen rokottaminen on Suomessa vähäistä. Tautejakaan ei ole kuten suuressa maailmassa, pohtii apulaisprofessori Heli Simojoki Helsingin yliopistosta.

”Monet nautatilat eivät rokota lainkaan.”

Ulkomailla karjaa rokotetaan esimerkiksi karjatauti BVD:tä eli nautojen virusripulia vastaan.

”Meilläkin sitä on ollut, mutta Suomi on päässyt siitä hienosti eroon. Olemme virallisesti BVD-vapaa maa.”

Joissakin vakavan tautitilanteen maissa rokotetaan myös suu- ja sorkkatautia vastaan. Kaiken varalta rokotetta ei käytetä, Simojoki painottaa. Rokote voi jopa vaikeuttaa itse taudin toteamista, sillä testeissä on haastava nähdä, ovatko veressä olevat vasta-aineet peräisin rokotteesta vai itse taudista. Se voi vaikeuttaa myös kaupankäyntiä eri maiden välillä.

Eniten rokotuksien tarvetta naudoilla Suomessa on vasikkakasvattamoissa. Muutama vuosi sitten markkinoille tuli vasikoille suunnattu hengitystierokote. Se voidaan antaa vasikalle sumutteena sieraimen kautta.

Emän vasta-aineet häiritsevät vasta-aineiden muodostusta veressä ja sen takia aivan pikkuvasikoita ei rokoteta – kuten ei pieniä koiranpentujakaan.

Suomen hyvään tautitilanteeseen vaikuttaa maan sijainti: eläinkauppaa ei ole tehty Keski-Euroopan malliin. ”Mentaliteetti täällä on ollut välttää riskejä.”

Myös utaretulehduksia vastaan on tarjolla rokote. Sen käytön mielekkyyttä on mietittävä tilakohtaisesti, Simojoki sanoo. Rokote ei välttämättä ole kustannustehokas ratkaisu.

”Se on aina iso kysymys rokotteiden käytössä. Ne toimivat vain tiettyihin viruksiin ja bakteereihin.”

Monessa tautiepidemiassa navetassa voi kiertää useampi taudinaiheuttaja samanaikaisesti. Tunnettua on myös antibioottien vähäisempi käyttö.

”Vuonna 1949 Suomessa astui voimaan laki, joka määräsi, että mikrobilääkkeitä saa myydä vain reseptillä eivätkä eläinlääkärit saa tehdä myynnillä voittoa. Monissa muissa maissa tultiin toisiin johtopäätöksiin, ja seuraukset näkyvät tilastoissa”, Hamina kertoo.

”Köyhä maa teki sotien jälkeen oikeita asioita.”

Lue lisää

Yle uutiset: Nuorten ikäluokkien rokottaminen vilkasta – lasten ja nuorten rokotuskattavuus nousussa

Kausi-influenssarokotusten panttaus synnyttää kahden kerroksen kansalaisia

Pikkulasten rokotuskattavuus on Suomessa erittäin hyvä – joiltain osin jopa parantunut

Rokottamattomista koituva lisähinta sairaalakuluihin sai arvion – hintalappu voi nousta miljardiin euroon, laskee Hus