Ruoko voi paikoin tarjota helpotusta rehupulaan

Koko kesän kasvanut ruovikko on nyt liian kuituista rehuksi, mutta niittämällä ja korjaamalla kasvuston voi vielä kasvattaa karjalle maittavan, lehtipitoisen sadon. Kuva: Kari Salonen

Kuiva kasvukausi on kurittanut nurmien kasvua niin, että monella karjatilalla rehua haetaan erikoisinkin keinoin.

Paikoin kunnat ovat antaneet joutomaitaan niitettäväksi.

Mynämäellä lihakarjaa kasvattava Emil Raimoranta aikoo kokeilla merenrannassa vesijättömaalla kasvavan ruo'on paalaamista.

"Meinasin kysyä urakoitsijalta, jos käydään hehtaarin verran vetämässä nuorta uudelleen kasvanutta kaislaa nurin ja ottaisi rehuanalyysin. Toteutuminen on siitä kiinni, miten urakoitsijalla on aikaa."

Paalaamisen onnistuminen on kysymysmerkki. Kovaksi korsiintunut ruoko voi rikkoa muovin.

Ruovikoita myös laidunnetaan. Loppukesällä nautojen ravinnoksi eivät ruo'osta oikeastaan kelpaa muut kuin lehdet. Siksi korjuuta kokeillaan alalla, joka on niitetty jo kertaalleen aiemmin kesällä kuivikkeeksi.

Raimoranta arvelee, että vielä niittämättömistä ruovikoistakin voisi saada vielä rehua.

"Kyllä se vielä kasvaa. Jos nyt niittää ja korjaa koko moskan pois, kerkeää sitten vielä korjata yhden sadon."

Ruovikoista huolimatta Raimoranta joutuu vähentämään karjan kokoa rehupulan takia.

Ensimmäisessä niitossa satoa kertyi 20–30 prosenttia tavanomaisesta. Toista satoa ei vielä ole korjattu, mutta hyvältä se ei näytä.

Raimoranta vähentää nuoria eläimiä nyt ja emoja myöhemmin syksyllä. Toistaiseksi teurasruuhkasta ei ole merkkejä.

Rehuksi ruovikoita voi käytännössä korjata riittävän kantavista paikoista, joihin pääsee tavanomaisella maatalouskalustolla.

Kuivasta kesästä on tässä apuakin, sanoo ruovikoiden kanssa työkseen painiva Maria Yli-Renko Varsinais-Suomen elykeskuksesta.

Yli-Renko koordinoi viime vuonna päättynyttä Ruokopelto -hanketta, jossa kokeiltiin ruokoa peltojen maanparannusaineena.

"Tällä hetkellä kun on ollut kuivaa, päästään maatalouskoneilla märemmillekin kohteille. Vedet ovat alhaalla, rantojen pohja pitää."Ruokoa korjataan monin paikoin vesistöjen kunnostuksen yhteydessä (MT 8.8.).

Vesistökunnostuksista kertyvä ruoko ei kuitenkaan Raimorannan mukaan sovellu rehuksi, koska se leikataan yleensä vedenpinnan alta, mikä laskee rehun laatua.

Raimoranta osallistui ruokokokeiluihin reilu kymmenen vuotta sitten. Julkaisu tuolloisesta tutkimuksesta ja muuta tietoa ruo'on rehukäytön mahdollisuuksista löytyy ympäristöhallinnon verkkosivuilta.