Nordkalk: Rakennekalkki olisi mainio fosforivalumien ehkäisijä – ei kelpaa ympäristötukeen surkuhupaisasta syystä

Rakennekalkkia levitettiin viikko sitten perjantaina kevätvehnän sängelle kaarinalaisen Tomi Salorannan pellolla. Rakennekalkki pitää muokata peltoon heti levityksen jälkeen. Tomi Saloranta käyttää muokkaukseen kultivaattoria. Kuva: Pasi Leino

Pelto on tiivistynyt pahoin kohdista, joihin on aikanaan siirretty savimaata läheiseltä tienrakennustyömaalta. 

Rakennekalkki olisi yksinkertainen ja jo vuosien ajan testattu keino peltojen fosforivalumien ehkäisemiseksi. Se on kuitenkin lähes unohdettu viimeaikaisessa ravinnevalumien ehkäisystä käytävässä keskustelussa, harmittelee Nordkalkin kiertotalousjohtaja Kjell Weppling.

Rakennekalkki on reaktiivisen kalkin ja perinteisen maanparannuskalkin sekoitus, joka muuttaa maan mururakennetta niin, että se sitoo itseensä helpommin vettä ja ravinteita.

Suomenlahden vaikean leväkesän jälleen kerran nostattamassa keskustelussa erityisesti savipeltojen kipsikäsittely on saanut runsaasti tilaa.

Se ei kuitenkaan sovellu kuin osalle pelloista. Kipsiä ei voida levittää sen sisältämän sulfaatin vuoksi lainkaan järvien läheisyydessä sijaitseville pelloille.

Rakennekalkkikäsittely sen sijaan sopii myös järvien läheisille savipelloille, koska kalkki ei aiheuta haittoja vesille ja vesistöeliöille, Weppling toteaa.

Päinvastoin: kalkkia käytetään nykyisinkin esimerkiksi luonnonvesien käsittelyyn sekä juoma- ja jätevesien puhdistukseen.

Myös tutkimustieto kipsikäsittelyn pitkäaikaisvaikutuksista puuttuu, joten tällä hetkellä kipsikäsittelyä ei suositella uusimaan kuin kerran.

Ruotsissa rakennekalkitusta on käytetty hyvin tuloksin jo vuosia ja sen tehosta on paljon tutkimusnäyttöä, Weppling muistuttaa.

Täkäläisissä kenttäkokeissa fosforivalumat ovat rakennekalkituksen jälkeen vähentyneet savimailla parhaimmillaan jopa puoleen. Samalla pelloilta on saatu parempi sato.

”Vuoteen 2016 mennessä Ruotsissa oli käsitelty rakennekalkilla jo 42 000 peltohehtaaria. Sen jälkeen määrä on luonnollisesti edelleen kasvanut.”

Yksi käsittelyyn kannustava tekijä on ollut kansallinen tuki, jota on Ruotsissa voinut saada rakennekalkkikäsittelyyn jopa neljäkymmentä prosenttia käsittelyn aiheuttamista kustannuksista.

”Yhteensä Ruotsi on tukenut rakennekalkkikäsittelyä jo 83 miljoonalla kruunulla eli noin kahdeksalla miljoonalla eurolla.”

Suomessa maatalouden ympäristökuormituksen vähentämistoimenpiteille voidaan hakea rahoitusta EU:n ympäristötukiohjelmasta.

Vaikka vesiensuojelutoimien rooli on ympäristökuormituksen vähentämisessä keskeinen, rakennekalkkikäsittelyä ei silti ole hyväksytty ympäristökorvauksen osaksi. Syy tähän on suorastaan surkuhupaisa:

Vesistöjen ohella rakennekalkki parantaa perinteisen maanparannuskalkin tavoin maan kasvukuntoa ja edistää sen myötä sadontuottoa. Näin se tuottaa vesistöhyötyjen ohella myös taloudellista hyötyä viljelijälle.

”Koska ympäristökorvausta maksetaan vain toimien aiheuttamista kustannuksista tai tulonmenetyksistä, rakennekalkkikäsittely ei kelpaa korvattavaksi kohteeksi.”

Tämä on Wepplingin mielestä täysin väärä lähtökohta. Hänen mielestään viljelijälle on paras kannuste muuttaa viljelymenetelmiään ympäristöystävällisemmiksi, jos hän hyötyy siitä itsekin.

Rakennekalkkikäsittely on myös pitkäaikainen vesiensuojelutoimi. Ruotsalaisten kenttäkokeiden perusteella on todettu, että sen vaikutukset kestävät vuosikymmeniä.

Kipsin myönteiset valumavaikutukset kestävät Luonnonvarakeskuksessa tehtyjen mittausten mukaan vain pari vuotta (MT 13.8.).

Rakennekalkki on savimailla käytettävä maanparannusaine, joka koostuu kahdesta ainesosasta. Pääosa pellolle levitettävästä valmisteesta on samaa maanparannuskalkkia, jota on levitetty happamuuden vähentämiseksi ja kasvien ravinteidenoton edistämiseksi jo vuosisatojen ajan.

Sen ohella valmisteessa on reaktiivisempaa kalkkia, joko poltettua tai sammutettua kalkkia. Sen osuus koko massasta on parinkymmenen prosentin luokkaa, Weppling kertoo.

Hänen mukaansa rakennekalkin hinta on vain muutaman euron hehtaarilta kalliimpi kuin perinteisen maanparannuskalkkikäsittelyn. Vesistöhyödyn ohella hintaan sisältyy sama maanparannusvaikutus kuin tavalliseenkin kalkkiin.