
Takavuosien energiakasvi toimisi kuivikkeena – turve voitaisiin korvata ruokohelpipelletillä
Kuivikepellettien valmistaja toivoo, että ruokohelven hiilensidontaominaisuuksia tutkittaisiin.
”Ruokohelpipelletit murenevat nopeasti pieneksi puruksi ja muodostavat tiiviin, kimmoisan alustan”, Raimo Kinnunen kuvailee. Kuva: Petteri KivimäkiKonnevetinen yritys Penerg on onnistunut tuotteistamaan ruokohelvestä tehdyn kuivikepelletin.
Yrityksen toimitusjohtaja Raimo Kinnunen korostaa, että ruokohelven kompostoitumisominaisuudet ovat omaa luokkaansa.
”En ole tavannut toista kasvia, joka kompostoituisi niin tehokkaasti eläinten lannassa”, Kinnunen sanoo.
”Ruokohelvestä tehtyä kuivikepellettiä on testattu niin hevosten, lehmien, kissojen kuin koirienkin kuivikkeena, ja käyttäjäkokemukset ovat olleet myönteisiä.”
Penergin ruokohelvestä valmistamaa pellettikuiviketta on käytetty navetoissa, talleissa, kanaloissa ja myös yhdessä sikalassa.
”Ruokohelpipelletit murenevat nopeasti pieneksi puruksi ja muodostavat tiiviin, kimmoisan alustan”, Kinnunen kuvailee.
Raimo Kinnunen väläyttää ruokohelvestä korvaajaa kuiviketurpeelle.
”Uskon, että turpeen käytöstä tullaan asteittain Suomessa luopumaan. Ruokohelpi voisi olla kuivikepuolella turpeen korvaaja.”
Hän myös kaihtaisi ulkomailta Suomeen tuotavia kuivikkeita muun muassa sikaruttoriskin takia.
”Varoisin baltialaisia ja venäläisiä kuivikkeita, sillä sikaruttoriski on niissä olemassa. Ulkomaista kuiviketta tuodaan Suomeen valtavia määriä.”
Konnevedellä toimivan Penergin suurin haaste on logistiikka, sillä valtaosa asiakkaista on eteläisessä Suomessa.
”Tallien ja navetoiden kanssa tehdään kauppoja useista tuhansista, jopa kymmenistä tuhansista kiloista kuivikepellettiä. Ei jonnekin Turkuun asti kannata lähteä viemään yhtä säkkiä kerralla”, Kinnunen pohtii.
Kinnunen ostaa ruokohelven viljelijöiltä paalattuna pellon laidalta. Yhteistyötiloja on 15 noin sadan kilometrin säteellä.
Kinnunen toivoo, että ruokohelven ominaisuuksia ja mahdollisuuksia hiilensidonnassa tutkittaisiin nykyistä enemmän.
”Olen vakuuttunut siitä, että tässä kasvissa olisi paljon potentiaalia hiilensidonnassa ja kiertotaloudessa.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
