Politiikka

Automaattinen suojelu hämmästyttää luonnonsuojelulain esitysluonnoksessa – MTK: Lakiesitys on juridisesti kelvoton

Maa- ja metsätalousministeriö arvostelee lain valmistelua yksipuoliseksi.
Maiju Pohjanheimo
MTK:n mukaan vapaaehtoista suojelua on syytä priorisoida aina kun se on mahdollista, jotta luonnonsuojelun hyväksyttävyyttä saataisiin ylläpidettyjä ja lisättyä.

Hallituksen esitysluonnos luonnonsuojelulaista on kerännyt huomattavan määrän kriittisiä lausuntoja.

"Lakiesitys on maanomistajan näkökulmasta kelvoton", MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila kuvailee.

Esimerkkinä hän mainitsee lakiin uutena asiana esitetyn pykälän niin sanotusta selvilläolosta.

Pykälän tarkoitus olisi kiinnittää huomiota jokaisen vastuuseen olla selvillä luontoon haitallisesti vaikuttavan toiminnan mahdollisuudesta ja tavoista haitallisten vaikutusten vähentämiseksi.

MTK pelkää, että pykälä johtaisi tulkintoihin, joiden perusteella vastuuta pyrittäisiin siirtämään yhä enemmän maanomistajalle tai ylipäätään muulle kuin viranomaiselle.

Tällainen suuntaus ei lisäisi luonnonsuojelun hyväksyttävyyttä, MTK toteaa lausunnossaan.

Oikeusministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö ovat lausunnoissaan arvostelleet esimerkiksi selvilläolopykälän epämääräisyyttä.

Myös Koneyrittäjät pitää pykälää laajana ja epäselvänä.

Esimerkiksi puunkorjuussa saman metsäkohteen ympärillä toimii useita eri tahoja. Selvilläolovaatimukset pitää olla erilaiset eri töitä tekeville, Koneyrittäjät lausuu.

Marttilan mielestä luonnonsuojelulain uudistuksessa on "tosi paljon poliittista kiimaa".

"Tässä tehdään ilmastopolitiikkaa, vaikka se ei liity luonnonsuojelulakiin", hän arvostelee.

MTK:n 45-sivuista lausuntoa hän kuvailee "juridiseksi teurastukseksi", jossa esityksen ongelmakohdat käydään yksityiskohtaisesti läpi.

"Esityksessä on paljon hyvää, mutta se pitää kirjoittaa uudelleen."

Erityisesti Marttilaa korpeaa, että projektiryhmän tekemä työ sivuutettiin.

Kari Salonen
MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mielestä lakiesitys polkee maanomistajien perustuslaillisia oikeuksia.

MTK:n lausunnon kirjoittanut lakimies ja projektiryhmässä istunut Anna-Rosa Asikainen näkee suuria ongelmia muun muassa tiukasti suojellun luontotyypin heikentämiskieltoa koskevassa pykälässä.

Ehdotuksen mukaan heikentämiskielto tulisi voimaan, kun viranomainen on tallentanut esiintymän sijaintia koskevan tiedon luonnonsuojelun tietojärjestelmään ja se on nähtävissä kiinteistörekisterissä.

Asikaisen mukaan on epäselvää, miten maanomistajaa informoidaan asiassa.

"Viranomainen ei tekisi päätöstä, vaan heikentämiskielto tulisi voimaan automaattisesti, kun se kirjataan tietojärjestelmään", Asikainen hämmästelee.

MTK nostaa lausunnossaan esille huolensa myös siitä, että pykälään liittyvät kuulemis- ja oikeussuojakeinot jäävät epäselviksi ja puutteellisiksi.

"Ehdotuksesta ei ilmene, kuultaisiinko maanomistajaa ennen suojelua koskevan merkinnän tekemistä ja voisiko maanomistaja valittaa tiukasti suojeltua luontotyyppiä koskevasta merkinnästä."

Asikainen korostaa, että MTK kannattaa luonnonsuojelulain uudistuksen tavoitteita, mutta on huolissaan, päästäänkö tavoitteisiin tällä esityksellä.

"Luontotyyppien suojelu on tärkeä osa lakia, mutta menettelyt ovat sopimattomia."

Epäkohtien listaan kuuluu MTK:n mukaan myös eliölajin suojelua koskevista säännöksistä poikkeamista käsittelevä kohta.

MTK:n käsityksen mukaan erään lintudirektiivin artiklan alakohdan jättäminen pois luonnonsuojelulaista merkitsisi sitä, että Suomi rajaisi kategorisesti itseltään pois kokonaan yhden poikkeusperusteen käyttömahdollisuuden.

Jos näin tehtäisiin, poikkeuslupaa ammuttujen valkoposkihanhien ravintokäyttöön ei voitaisi Suomessa myöntää, MTK toteaa lausunnossaan.

Järjestön mielestä ei ole mielekästä haaskata ammuttuja lintuja, jos niitä joudutaan vahinkojen estämiseksi ja vähentämiseksi poikkeuslupiin perustuen ampumaan.

Lari Lievonen
MTK:n mukaan poikkeusluvin ammutut valkoposkihanhet olisi järkevämpää syödä kuin haaskata.

Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) mukaan luonnonsuojelulakia on valmisteltu laajapohjaisessa työryhmässä, mutta luonnos hallituksen esitykseksi on silti yksipuolinen.

"Esitysluonnos, josta puuttuvat työryhmässä edustettuna olevien tahojen kriittiset ja täydentävät näkemykset, ei ole kannatettava eikä tavanomainen", MMM toteaa lausunnossaan.

MMM:n mukaan lain valmistelussa on keskitytty luonnonsuojelulain toimivuusarvioinneissa esitettyjen monimuotoisuutta edistävien ehdotusten toimeenpanoon.

Suomen kaltaisessa maassa, jossa luonnonvarat ovat pääosin yksityisessä omistuksessa, ehdotuksilla on merkittävä vaikutus myös kansalaisten mahdollisuuksiin hyödyntää perustuslaissa turvattua omaisuuttaan, ministeriö muistuttaa.

"Asianmukaista olisi ollut, että valmistelussa olisi laajemmin arvioitu ehdotusten välittömiä ja välillisiä vaikutuksia muun muassa luonnonsuojelun hyväksyttävyyteen, omaisuudensuojaan, elinkeinotoiminnan harjoittamisedellytyksiin sekä julkisyhteisöjen verokertymään."

MMM toteaa, että jatkovalmistelussa erityisesti ehdotusten taloudellisia vaikutuksia tulee arvioida huomattavasti nykyistä laajemmin.

Ekologinen kompensaatio on lakiluonnokseen sisällytetty uusi kokonaisuus.

Termi tarkoittaa, että ihmisen toiminnasta luonnon monimuotoisuudelle yhtäällä aiheutunut haitta hyvitetään lisäämällä luonnon monimuotoisuutta toisaalla.

MMM toteaa, että ekologisen kompensaation toteuttamista koskevaa lukua ei tule ottaa lakiin, koska se olisi vastoin hallitusohjelman nimenomaista kirjausta.

"Pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaan ekologisen kompensaation käyttöä pilotoidaan esimerkiksi isoissa infrastruktuurihankkeissa ja arvioidaan saatujen kokemusten perusteella lainsäädännön uudistustarpeita. Pilotteja ei ole toteutettu eikä arviointeja suoritettu, joten säännökset ovat ennenaikaisia."

Lisäksi MMM toteaa, että vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio ei edellytä lainsäädäntöä, koska kyse on sopimuksenvaraisesta asiasta.

Tuomo Kesäläinen
Rannikon avoimet dyynit olisi yksi luonnonsuojelulakiin kirjattavista luontotyypeistä, jotka esityksen mukaan suojeltaisiin automaattisesti ilman viranomaispäätöstä.

Luonnonsuojelulain valmistelu

  • Uudistuksen tavoite on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen Suomessa.
  • Lakiluonnosta on valmisteltu ympäristöministeriön laajapohjaisessa projektiryhmässä vuoden 2020 alusta lähtien.
  • Luonnos hallituksen esitykseksi oli lausuntokierroksella 2.7.–6.9.2021.
  • Lausuntoja jätettiin määräaikaan mennessä noin 200.
  • Muiden muassa MTK, Metsäteollisuus ja Energiateollisuus ovat arvostelleet luonnonsuojelulain valmistelua.
  • Järjestöt pitävät tavoitteita hyvinä, mutta erilaisten näkemysten yhteensovittaminen ja vaikutusten arviointi on valmistelun aikana ollut puutteellista.
Lue lisää

"Kyllä meitä hirvittää EU:sta tulossa olevan byrokratian määrä", Juha Marttila toteaa kestävästä rahoituksesta

Viljelijöiden hätä on todellinen

MTK:n Marttila: Ympäristötietoisuuden kasvu hyödyttää maaseutumatkailua

MTK:n Marttila: Maatalouden kannattavuuskriisi korjataan markkinoilla – "Ei ole sellaista vaihtoehtoa, että valtio pelastaa ja kaikki jatkuu ennallaan"