Puoliväliriihi nosti puolueiden erot esiin

Pellervon taloustutkimuksen PTT:n tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ennakoi Ylen A-Studiossa keskiviikkona, että maailmantalouden voimakas kasvu tulee myös Suomen avuksi. Hänen mielestään talouskasvu kiihtyy syksyä kohti mentäessä.

Eri puolilla maailmaa tehtävä voimakas elvytys antaa taloudelle vauhtia. Ruuskasen mukaan Pohjois-Amerikassa talouden kasvu tulee olemaan kova. Koska myös Kiina on selvinnyt koronakriisistä hyvin, seurauksena on Ruuskasen mielestä valtava kasvusysäys maailmantaloudelle, joka hyödyttää myös suomalaista vientisektoria.

Viennin lisäksi Ruuskanen odottaa kotimaisen kysynnän voimakasta kasvua. Suomalaiset ovat korona-aikana säästäneet ja tileillä on rahaa noin kuusi miljardia euroa aikaisempaa enemmän. Kun ihmiset on saatu rokotettua ja talous käyntiin, ennakoi Ruuskanen "aikamoisia juhannustansseja".

Vetoapua Suomen talous todella tarvitsee. Eri asia on, onnistuuko Suomi pääsemään maailmantalouden kasvuun mukaan. Jos talouskehitystä vertaa muihin Pohjoismaihin, finanssikriisin jälkeen siinä ei onnistuttu.

Vahvaa talouskasvua tarvitaan, koska Pellervon taloustutkimuksen PTT:n kevään talousennusteen mukaan valtion yhteenlaskettu alijäämä vuosina 2020 ja 2021 tulee olemaan 23 miljardia euroa.

Hallituksen puoliväliriihestä ei ole luvassa leikkauslistoja, vaan odotukset kohdistuvat työllisyystoimiin. Pellervon taloustutkimuksen PTT:n toimitusjohtajan Markus Lahtisen mielestä hallitus asettaa koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan vaaraan, jos kehysriihestä ei tule linjauksia julkista taloutta vahvistavista työllisyystoimista. Hän muistuttaa, että elvytys ei voi olla ikuista. (MT 19.4.)

Lahtisen mukaan Suomi tarvitsee näkymän sekä määrällisesti että laadullisesti paremmasta talouskasvusta. Sitä tarvitaan muun muassa siksi, että ikärakenteen muutoksen aiheuttama rakenteellinen alijäämä kasvaa.

Vaikka hallituspuolueet ovat yksimielisiä työllisyystoimien tarpeellisuudesta, keinoista on syvä erimielisyys. Neuvottelut ajautuivat heti puoliväliriihen ensimmäisenä päivänä konkeloon. Vaikka kysymyksessä on osaksi vaikeisiin neuvotteluihin ajoittain kuuluva poliittinen teatteri, ovat puolueiden näkemykset aidosti kaukana toisistaan.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) tekemä kompromissiehdotus ei keskustalle kelvannut, koska se ei puolueen mielestä vahvista riittävästi julkista taloutta.

Neuvottelujen vaikeudesta kertoo, ettei hallituspuolueilla ole yhtenäistä näkemystä siitä, millä tavoin työllisyyslukuja lasketaan. Keskusta on painottanut valtionvarainministeriön laskuoppia. Ilta-Sanomien tietojen mukaan Marinin kompromississa työllisyysvaikutukset jäävät VM:n mielestä vaatimattomiksi, mutta työ- ja elinkeinoministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön laskuopilla haettava määrä täyttyisi. (IS 22.4.)

Hallituksen alkutaivalta ovat hallinneet koronakriisi ja sen vaikutusten torjuminen. Koronakriisin hoito on peittänyt alleen hallituspuolueiden todelliset erot. Puoliväliriihessä puolueiden ideologiset erot ovat nousseet vahvasti esiin. Asetelma on keskusta vastaan muut. Muut puolueet syyttävät keskustaa neuvotteluhaluttomuudesta, ja keskusta kokee jääneensä yksin valtion kirstunvartijaksi.

Oli riihen lopputulos mikä tahansa, valtiontalouden tervehdyttämisessä on pitkä tie edessä. Hallitus ei voi odottaa seuraava kahta vuotta, vaan päätöksiä on tehtävä. Niitä riittää tulevillekin hallituksille.

Uusia, valtiontaloutta vahvistavia työpaikkoja ei synny poliittisin päätöksin vaan investointien kautta. Joka tapauksessa Suomen on nyt päästävä mukaan odotettavissa olevaan maailmantalouden kasvusysäykseen.

Keskusta kokee jääneensä yksi valtion kirstunvartijaksi.