Suomalainen Maaseutu

Kääntyvä aurinkoseuraaja tuottaa konepajalle sähköä tehokkaasti – "Päiväkohtaisesti voin minuutin sisällä ostaa ja myydä sähköä verkkoon monta kertaa"

Yrittäjä arvelee, ettei auringon tarjoamaa energiapotentiaalia ole vielä huomattu.
Arto Takalampi
Karvialainen yrittäjä Tomi Ylilammi rakensi träkkerin eli aurinkosuuntaajaan tuottamaan aurinkosähköä konepajansa tarpeisiin. Kahden akselin voimin toimiva laitteisto kääntää paneelit aina edullisimmin auringon säteilyn suuntaan.

Auringon säteilyn mukaan kääntyvää aurinkopaneelistoa karvialaisen yrittäjän Tomi Ylilammin konepajan kyljessä ei voi olla huomaamatta Karvian kohdalla, kun ajaa Jalasjärvi-Kankaanpää-tietä.

"Kaikki alkoi tuulivoimasta, jota tänne puuhattiin. Ajattelin, miksen minäkin tuottaisi itse sähköä konepajan tarpeisiin", hän taustoittaa.

Hinnaltaan sopivaa tuulivoimalaa ei kuitenkaan löytynyt. Katse kääntyikin aurinkoon ja paneeleihin, joiden koon pystyy itse määrittämään tarvittavan tehon ja budjetin mukaan.

"En kuitenkaan tyytynyt kiinteään aurinkopaneelijärjestelmään vaan suunnittelin ja rakensin jalalla seisovan kääntyvän träkkerin. Logiikkaohjauksen ja sähkötyöt teetin tutulla asentajalla", hän sanoo.

Sähkömoottorin ja hydrauliyksikön pyörittämällä kahdella akselilla träkkeri (tracker eli aurinkoseuraaja) voi seurata aurinkoa missä kulmassa tahansa. Laitteessa on kaikkiaan 36 kappaletta 250-wattista aurinkopaneelia eli maksimiteho on yhdeksän kilowattia.

Vuonna 2014 valmistunut träkkeri sai jatkoa pari vuotta myöhemmin, kun Ylilammi kattoi ulkorakennuksen lounaan suuntaisen lappeen kokonaan paneeleilla. 260-wattisia paneeleja on 55 ja maksimiteho 13 kilowattia.

"Träkkerin antama aurinkoenergia ei vielä riittänyt tyydyttämään haluamaani energiatarvetta. Lisäksi voin nyt vertailla, irtoaako träkkeristä enemmän tehoa kuin kiinteästä", hän perustelee.

Aurinkojärjestelmät tuottavat yhdessä 20 megawattituntia vuodessa, mikä vastaa parhaimmillaan noin puolta metallipajan vuotuisesta tarpeesta. Sähköntarve pajassa vaihtelee kuitenkin paljon laitteiden käytön mukaan.

Kesällä, viikonloppuisin ja silloin, kun koneet eivät ole käytössä, ylijäämäsähköä menee valtakunnan verkkoon. Vastaavasti koneiden käydessä joudutaan sähköä ostamaan.

"Päiväkohtaisesti voin minuutin sisällä ostaa ja myydä sähköä verkkoon monta kertaa. Mielessä onkin ollut akuston hankkiminen huippujen tasaamiseksi ja siirtokulujen pienentämiseksi", Tomi Ylilammi pohtii.

Aurinkoisena päivänä träkkerin teho on selvästi parempi kuin kiinteän järjestelmän, vaikka jälkimmäisessä on paneeleja 4 kilowattia enemmän. Pilvisenä päivänä osat vaihtuvat: paneelimassan ja hajasäteilyn ansiosta kiinteä järjestelmä on tehokkaampi.

"Huipputehoa haettaessa träkkerin vuorokausituotto on parempi, ja sen tuotto on tasainen ja helpommin ennakoitavissa. Ohjauslogiikka laskee koko ajan auringon paikan, joten maksimitehon tuottoaika on jopa 10–12 tuntia", Ylilammi sanoo.

Takaisinmaksuaika riippuu hänen mukaansa omasta käytöstä. Träkkerin ja kiinteän paneeliston välillä ei ole suurta eroa, jos kaiken tuotetun sähkön pystyisi hyödyntämään. Laitteen liikkumiseen tarvittava energia on hyvin vähäinen, sillä sysäyksittäinen liike vie vain muutaman sekunnin.

Träkkerin Ylilammi valmisti lähinnä itselleen ja koekäyttöön. Toistaiseksi sille ei ole kaupallista tuotannon vaatimaa kysyntää. Hän arvelee, ettei auringon tarjoamaa energiapotentiaalia etenkin kesällä ole vielä huomattu.

Sen sijaan aurinkopumppaamoita Ylilammi tarjoaa myyntiin. Aurinkopaneeleista saatavan sähkövirran avulla voidaan pumpata esimerkiksi turvetuotantoalueilla varastoitua vettä auringosta saatavan sähkön avulla.

"Se on joustava, edullinen ja helposti ylläpidettävä laite, jota on myös helppo huoltaa. Se soveltuu hyvin kohteisiin, jossa tarvitaan pumppaukseen sähköä, mutta työ ei ole aikasidonnaista", hän korostaa.

Isänsä jäljiltä jo nuorena turveurakoinnin aloittanut Tomi Ylilammi on laajentanut yritystoimintaansa vuosien varrella konepajatoimintaan ja nosturiautopalveluihin. Samalla yrityksen nimen Koneurakointi Tomi Ylilammi Oy rinnalle on otettu markkinointinimeksi toimintaa yleisemmin kuvaava KTY Oy.

"Kesäisen turvetuotannon lisäksi oli katsottava talvikaudeksi säännöllistä työtä. Metallipaja oli luonteva valinta, sillä se tuki samalla urakointia ja koneiden kunnostusta", hän sanoo.

Vuosien mittaan Ylilammi on laajentanut konepajaansa sekä lisännyt sen konekantaa. Konepajan tuotanto on pitkälle alihankintaa ja sen palvelutarjonta on hänen mukaansa hyvin monipuolista ja ennen kaikkea joustavaa.

"Periaatteessa pystymme tekemään melkein mitä vain, sillä jo oman katon alla on vahvaa levynkäsittelyosaamista alkaen suunnittelusta särmäämiseen ja erilaisten sovitteiden asentamiseen. Mitä emme itse tee, teetämme yhteistyökumppaneilla", hän sanoo.

Pienenä yritys pystyy olemaan myös joustava. Jos asiakas tarvitsee jonkin metalliosan, nopeimmillaan se on piirretty koneelle ja leikattu tunnissa.

Panostaminen konepajaan osoittautui viisaaksi ratkaisuksi, sillä turvetuotantoa ajetaan nyt voimalla alas, mikä on näkynyt myös Ylilammin työtilanteessa. Kun aiemmin turveurakointi toi saman verran liikevaihtoa kuin konepaja, nyt sen osuus on romahtanut.

Sitä paikkaamaan Ylilammi laajensi yrityksen toiminnan nostoautopalveluihin. Hän osti erikseen alustan ja nosturin, ja sovitti ne yhteen parannelleen samalla liitäntää.

"Nosturi on pikakiinnitteinen eli hydraulilukoilla kiinni alustassa. Nosturin saa varttitunnissa irti alustasta ja rungon päälle voi vaihtaa vaikka vaihtolavan", Ylilammi esittelee.

Turveurakoinnin vähennyttyä yritys työllistää yrittäjäperheen lisäksi enää kaksi ulkopuolista työntekijää.

Arto Takalampi
Träkkerissä rasva ei tule saappaita kalliimmaksi. Tomi Ylilammi havainnollistaa, että träkkerin oma energian käyttö jää pieneksi tuottoon verrattuna, koska laite kääntyy sykäyksittäin eikä jatkuvana liikkeenä.

Koneurakointi Tomi Ylilammi Oy (KTY Oy)

  • Toimiala monialayritys (alihankintakonepaja, koneurakointi, aurinkosähkö, autonosturipalvelut).
  • Kotipaikka Karvia.
  • Omistaja Tomi Ylilammi.
  • Liikevaihto 0,8 miljoonaa euroa.
  • Työntekijöitä yrittäjäperhe ja kaksi ulkopuolista.

Lue lisää

Turvesuosta aurinkopaneelien meri: katso hätkähdyttävät havainnekuvat – Suomen suurimpaan aurinkovoimalaan jopa 400 000 paneelia

K-ryhmä rakentaa aurinkopaneeleja markettien katoille – tavoite 47 000 paneelia vuoden lopussa

Tenho Koponen alkoi valmistaa kaivuriinsa energiapuukouraa, kun markkinoilla olleet vaihtoehdot eivät tyydyttäneet – nyt yrityksellä on 3,5 miljoonan euron liikevaihto

Aurinkovoima on moninkertaistunut muutamassa vuodessa – maatilat isossa osassa