Suomalainen Maaseutu

Vimpeliläisellä maitotilalla on pari vuotta jauhettu lietelantaa ja korsimassaa biokaasulaitoksessa sähköksi ja lämmöksi – Vuotuisesta sähkölaskusta lähti 20 000 euroa

Biokaasulaitos on ollut käytössä kaksi vuotta. Se tuottaa pääosan vimpeliläisen tilan tarvitsemasta sähköstä sekä lämpöä kaikkiin maatilan rakennuksiin.
Arto Takalampi
Biokaasulaitos on ollut käytössä kaksi vuotta. Se tuottaa pääosan tilan tarvitsemasta sähköstä sekä lämpöä kaikkiin maatilan rakennuksiin. Laitos koostuu 600 kuution reaktorista ja kahdesta kontista, joihin tarvittava tekniikka on sijoitettu.

Kun Maija Kyrönlahden ja Tuomo Latvalan Hietakorpi ay:lle valmistui vuonna 2010 uusi, nyt kolmen robotin pihattonavetta, nousi maatilan sähkönkulutus jopa 280 000 kilowattituntiin. Se pisti miettimään säästökeinoja.

”Vielä navettaa rakennettaessa biokaasutuotanto ei vakuuttanut eikä innostanut tuoreiden investointienkaan vuoksi. Opintomatkat ja vierailut maatilakoon biokaasulaitoksilla saivat kuitenkin mielen muuttumaan.”

”Laskelmat, 8,5 vuoden takaisinmaksuaika ja investointituen kautta tuleva 40 prosentin avustus realistisin ohjekustannuksin vahvistivat, että biokaasulaitos on meille kannattava”, Latvala kertaa.

Vuoden 2018 syksyllä tilalle valmistui Demecan tekniikkaan ja tilalta saataviin syötteisiin perustuva biokaasulaitos. Tämä yhteistuotantolaitos (CHP) tuottaa sähköä ja lämpöä.

”Investointikynnystä madalsi se, että nuorkarjalle saneerattua vanhaa navettaa, asuinrakennusta ja korjaamohallia lämmittävä vanha ja alitehoinen lämpökeskus oli joka tapauksessa uusittava”, Latvala sanoo.

Laitokselta vedettiin lämpökanaali uudelle navetalle sekä varalla jääneelle lämpökeskukselle. Siihen Latvala turvautui helmikuun alun 30 asteen pakkasilla, kun vanhaan navettaan asennettiin uusi 30–50 kilowatin vesikiertoinen lämmitin eikä lämpöä kannattanut tuottaa kaasupolttimella.

Laitos tuottaa ensi sijassa sähköä, koska sen kulutus sekä säästömahdollisuus ovat suurimmat. Generaattori seuraa reaaliajassa kulutusta ja säätää sen mukaan tehoa.

Generaattorin maksimiteho on 50 kilowattia. Sen ylittävät kulutushuiput otetaan verkosta, ja vastaavasti vähäisen kulutuksen aikana sähköä menee verkkoon.

”Kyllä tässä saamapuolella ollaan, sillä sähkölasku on pudonnut 25 000 eurosta muutamiin tuhansiin. Vuotuinen sähkönsäästö on yli 20 000 euroa”, Latvala laskee.

Lämpökin otetaan generaatto rilta ja tarvittaessa tukena on kaasupoltin ja -kattila. Laitoksella on oma nestekierto ja ulkoinen kierto kahdella lämmönvaihtimella maatilalle ja reaktorille. Ylimääräinen kaasu poltetaan kattilassa, ja hukkalämpö hävitetään lauhduttamalla.

Pääsyötteenä käytetään 170 lypsylehmän ja nuorkarjan lietelantaa. Prosessiin menee myös kuivasyötteitä eli säilörehua ja muuta eloperäistä materiaalia kuten huonoja olkipaaleja.

Arto Takalampi
Tuoma Latvala on biokaasulaitoksen sydämessä eli toisessa kontissa, jossa ovat generaattori, kaasupoltin ja -kattila sekä lämmönvaihtimet.

Kuivajakeita lisätään joka toinen päivä kippaamalla kaksi parin kuution kauhallista murskaavaan 5-kuutioiseen syöttölaitteeseen. Sieltä lyhyeksi silputtu korsi siirtyy homogenointiyksikköön.

”Homogenointiyksikkö tekee ja syöttää vuorokaudessa yli sata pientä annosta reaktoriin. Mitä lyhyempi korsi, sitä paremmin se hajoaa. Prosessia tehostaa vielä, kun kuivaan massaan sekoitetaan notkeaa mikrobipitoista rejektiä”, Latvala sanoo.

Kuivasyötteiden käyttö ja syöttötekniikan kehittyminen lisäsivät hänen mukaansa kaasun tuotantoa. Lietekin homogenisoitiin aluksi, mutta nyt se pumpataan suoraan reaktoriin. Rejektin viipymä on 30 vuorokautta.

Mädätysjäännös separoidaan. Kuivajae käytetään lehmien kuivikkeena ja nestejae lannoitteena, jonka liukoinen typpi on lannan typpeä paremmin kasvien käytettävissä. Tilan pellot ovat luomussa, mutta karja siirtyi vuosi sitten tavanomaiseen tuotantoon.

”Notkean lähes hajuttoman rejektin levittäminen nurmipelloille kesäillassa vetää suun väkisinkin hymyyn”, isäntä toteaa.

Separoitava kuivajae ei täysin riitä kuivikkeeksi. Toisella separaattorilla on Latvalan mukaan tarkoitus alkaa separoida uudessa navetassa tarvittava kuivajae suoraan lietekuilusta eli kierrättää se parren kautta ennen kuin lanta menee laitokseen.

Arto Takalampi
Generaattorin maksimi sähköteho on 50 kilowattia, Helmikuun alun pakkasilla mentiin äärirajoilla.
Lue lisää

Yli puolet Okran kentästä on varattu - ilman varmuutta järjestämisestä

Kalkituskausi etenee rivakasti lännessä, idässä odotellaan peltojen routaantumista

Nuoret ja isot tilat aikovat investoida hanakasti lähivuosina

Tällä tilalla on kolme tukijalkaa – "Yhden kortin varaan tilaa ei kannata rakentaa"