Suomalainen Maaseutu

Kaistin tilalla hypättiin haasteeseen: Tila otti haltuun luomukanojen koko ketjun – luomussa nuorikoiden kasvattaminen on puolet tavanomaista kalliimpaa

Kaistin tilalla ovat viime vuosina puhaltaneet muutoksen tuulet. Siat ovat vaihtuneet kanoihin, maatila osakeyhtiöksi ja tuotanto luonnonmukaiseksi.
Markku Pulkkinen
Putkimaisessa kanalassa, Huittisten Kiasmassa, munii 6 000 luomukanaa. Kanojen määrä kaksinkertaistuu, kun putken jatko valmistuu. Keskellä näkyy pakkaamorakennus.

Huittisten Jokisivun kylällä pitää hieraista silmiä. Soratien vieressä kulkee lähes 200 metriä pitkä, punainen putki. Hiihtoputki se ei taida olla, sillä pihassa ei näy pipopäisiä hiihtäjiä.

Putken vieressä taivasta kohti sojottavat siilot antavat viitteitä futuristisen rakennuksen tarkoituksesta. Putken sisällä ja ulkotarhassa kuopsuttelee 6 000 luomukanaa.

”Kaupungin rakennustarkastaja nimesi rakennuksen Huittisten Kiasmaksi”, Kaistin Tilan toinen omistaja, Vesa Harjunmaa, nauraa.

Kanalan suunnittelu on Harjunmaan omaa käsialaa.

”Muodon etuna on se, että toiselle sivulle mahtuvat reilun kokoiset ikkunat. Pyöreän muodon ansiosta sisällä on paljon tehokkaasti käytettäviä neliöitä."

"Ilma liikkuu hyvin, kun katto on kaareva. Pellistä valmistettu halli oli nopea rakentaa. 80 metrin pätkä nousi kahdessa viikossa”, Harjunmaa kertoo.

Luomukanala valmistui vuonna 2017, kun Vesa Harjunmaa ja hänen puolisonsa ja yrittäjäkumppaninsa Sari Harjunmaa päättivät vaihtaa lihasikojen kasvatuksen luomukanoihin.

Eläinlajin vaihtamisen yhtenä pontimena oli peltojen siirtäminen luomuun vuonna 2016. Luomukananmunien kysyntä näytti varmemmalta kuin sianlihan.

”Luomuun siirryttiin, koska sain kasvinsuojeluaineista ärsytysoireita. Myös maan kasvukunnon rapautuminen ja runsas tuotantopanosten käyttö alkoivat mietityttää. Luomutuotantoon siirtyminen oli hyvä päätös.”

Markku Pulkkinen
Kananmunat kulkevat munamatoilla 80 metriä pitkistä kanalasiivistä pakkaamoon. Pakkaamon yhteydessä on ympäri vuorokauden auki oleva Munaliiteri, josta kuluttajat voivat ostaa itsepalveluna luomukananmunia, Vesa Harjunmaa kertoo.

Vuodesta 2016 lähtien tilalla on riittänyt investointeja. Kanalan rakentamisen jälkeen on rakennettu kananuorikoiden kasvattamo.

Parhaillaan laajennetaan kanalaa niin, että ensi vuonna putkessa munii 12 000 kanaa.

Luomukananmunien menekki on ollut hyvä eikä se varmasti tulevaisuudessakaan vähene. Tuotantoketju kuitenkin vielä hieman ontuu.

Luomulainsäädäntö edellyttää, että kananuorikot on kasvatettava muniviksi kanoiksi luomurehulla ja luomukasvatukseen sopivissa tiloissa.

Luomunuorikkokasvattamon vaatimuksia ei ole kuitenkaan kirjattu lakiin. Ensi vuoden alussa viranomainen on luvannut kertoa, mitä luomunuorikkokasvattamolta vaaditaan, Vesa Harjunmaa toteaa.

Markku Pulkkinen
Putkimainen muoto tuo luomukanalaan paljon tehokkaita tuotantoneliöitä. Ikkuna-ala pitää olla vähintään viisi prosenttia lattiapinta-alasta.

Harjunmaa ei jäänyt odottamaan viranomaisten ohjeita, vaan rakensi kasvattamon samoilla periaatteilla kuin luomukanalankin.

”Oli hieman hankala tehdä suunnitelmia, kun ei ollut valmiita määräyksiä. Työaikaa kului paljon neuvotteluihin viranomaisten kanssa. Uskoisin, että kasvattamo täyttää kaikki tulevat vaatimukset.”

Uudessa 9 900 eläinpaikan kasvattamossa varttuu jo toinen kasvatuserä. Suurin osa nuorikoista suuntaa tilan omaan kanalaan, mutta nuorikoita riittää myytäväksikin.

Kasvattamo rakennettiin vanhaan lihasikalaan. Nuorikoille on varattu lattia-alaa yhtä paljon kuin munituskanalassakin.

Ikkuna-alaa on viisi prosenttia nuorikoiden käytettävissä olevasta lattiapinta-alasta, johon lasketaan myös ritilätasot. Luomunuorikoille on myös ulkotarha. Vielä ei ole varmuutta siitä, pitääkö nuorikoilla on pääsy laitumelle. Sekin järjestyy tarvittaessa.

Vesa Harjunmaa
Nuorikkokasvattamossa on kolme tasoa. Lattiapinta-alaa hyllyt mukaan lukien on 665 neliömetriä.

Tiukkojen vaatimusten takia luomunuorikkojen kasvatus on Harjunmaan arvion mukaan noin 50 prosenttia kalliimpaa kuin tavanomaisten nuorikoiden kasvattaminen.

Kanojen ja nuorikoiden rehuina käytetään pääasiassa omaa viljaa. Nuorikoille ostetaan aluksi myös täysrehua. Myllyauto käy sekoittamassa rehut kolmen viikon välein.

Luomuviljely on parantanut peltojen tuottavuutta, kuten Harjunmaa arvelikin.

”Viime kesän viljasadot olivat yllättävän hyvät. Luomukierto on selvästi parantanut maaperän rakennetta. Kosteutta riitti viime kesänä kohtuullisen hyvin. Olemme lisänneet syysviljojen viljelyä rehujen riittävyyden varmistamiseksi”, Vesa Harjunmaa kertoo.

Lue lisää

Hienostunut tekniikka tarkentaa rehuntekoa – lähi-infrapuna kertoo laadun sekunneissa

Navetan laajentaminen oli omanlainen jännitysnäytelmä – "Eläimet oppivat robotille hämmästyttävän hyvin ja nopeasti"

Kärsämäellä toimiva lannoitetehdas onnistui ensimmäisenä maailmassa erottamaan käytetyistä paristoista lannoitteita pelloille – tuotteita myydään jo Australiassa ja Kanadassa

Huolellinen suunnittelu palkitsi, kun lihakarjatila kaksinkertaisti emolehmien määrän