Yhä useammalla pihalla porisee tai höyryää – "Myynti räjähti käsiin", kertoo paljupaja, ja porealtaiden jälleenmyyjän liikevaihto kasvaa miljoonaharppauksin

Mäntsäläläinen Eveliina Airas poreilee sisarensa Pauliina Anttilan altaassa Tuusulassa. Anttila hankki altaan lokakuussa, ja on käyttänyt sitä miehensä kanssa pari kertaa viikossa. ”Siinä on ihana ­rentoutua työpäivän jälkeen. Hoito ei ole vaikeaa, kun muistaa laittaa klooritabletit, ettei vesi limoitu.” Allas tyhjennetään uppopumpun ja puutarhaletkun avulla talon sisälle viemäriin. Kuva: Sanne Katainen

Yhdellä jos toisellakin suomalaisella pihalla höyryää tätä nykyä palju tai poreamme.

Olemmeko muuttuneet aiempaa likaisemmiksi vai mistä jatkuva kylpemistarve kertoo? Kotoilusta ilmeisesti ainakin, sillä menneenä koronakesänä tehtiin vimmatusti myös terasseja.

Suomen ja myös maailman suurin kylpytynnyrien valmistaja Kirami on suoltanut keväästä asti paljuja ennätysvauhdilla. Tuotannosta Sastamalassa yli 40 prosenttia menee vientiin.

”Viime vuosi oli ehdottomasti ennätysvuosi. Kasvu oli huimaa ja myynti räjähti käsiin”, kertoo myyntiedustaja Konsta ­Katajisto.

Kun yritys on aiempina vuosina myynyt 6 000–8 000 kylpy­tynnyriä, viime vuonna niitä meni 11 000. ”Koronavuosi oli monelle yritykselle hankala, mutta meillä näkyi panostus kotipihan viihtyvyyteen, hyvinvointiin ja mukavuuteen.”

Kasvu tarkoitti kiirettä omaan kokoonpanoon sekä valmiita puuosia, tynnyreiden valmiiksi muotoiltuja sisämuoveja ja muita osia toimittaville alihankkijoille. Omat ja alihankkijoiden työpaikat ovat lisääntyneet kymmenillä, Katajisto arvioi.

Paljuja myydään eniten mökeille mutta paljon myös omakotitalojen jopa rivitalojen pihoille.

Hintahaarukka on mallista ja varusteista riippuen 1 000–5 000 euroa, Katajisto kertoo.

Alustan tulee olla tasainen, esimerkiksi sorapeti, terassista pitää varmistaa kantavuus ja ympärillä pitää olla kamiinan vuoksi tilaa. Puulämmityksen voi parissa mallissa vaihtaa yllä­pitolämmittimeen, ja sähkö­lämmitteisiä vaihtoehtoja kehitellään lisää.

Lämmitys vie kesällä alle ja talvella päälle pari tuntia.

”Meillä on kova usko siihen, että paljujen suuri kysyntä jatkuu. Aluksi epäiltiin, että mahtaako asiakkaita riittää pidemmäksi aikaa, mutta nyt on 20 vuotta vierähtänyt eikä hiipumisesta ole merkkejä. Panostamme yhä enemmän vientiin, joka on kovassa kasvussa”, Katajisto sanoo.

Paljujen ohella nautiskelubuumi on tuonut kysyntää myös valmissaunoille, joita Kirami alkoi valmistaa vuosi sitten. Uusi tuotantolinja on puskenut FinVision-saunan kolmen päivän välein mutta toistaiseksi vain vientiin, Britanniaan ja Keski-Eurooppaan, erityisesti Saksaan. Saksalaisiin vetoavat suomalaisuus, helppo kokoaminen sekä se, ettei sauna muistuta perinteistä tynnyrisaunaa.

Lasiseinäinen valmissauna maksaa 11 000 euroa.

Toimitusjohtaja Mika Rantasen mukaan Kiramin myynti­ennätykset rikkoutuvat, koska yritys on käynyt ahkerasti kansainvälisillä messuilla ja kasvattanut myyjäverkostoaan.

Pihoille on pulpahdellut paljon myös ulkoporealtaita. Niitä tulee eri merkeillä Baltiasta, Kiinasta, Ruotsista ja Arctic Spa -merkkisiä aina Kanadasta asti. Suomen ainoa valmistaja on salolainen Nordic Spa, joka aloitti ulkoporealtaiden valmistuksen vuonna 2013. Se valmistaa altaita Novitek- ja Drop-tuotemerkeillä sekä Cello-merkillä Keskolle. Kymmenesosa menee vientiin.

Altaiden tuotanto on liki kaksinkertaistunut vuosittain: vuonna 2019 altaita valmistui noin 1 450, viime vuonna 2 900 ja tämän vuoden tavoite on 5 000 allasta, Novitekin myynti­johtaja Juuso Sinervo kertoo. Yrityksen markkinaosuus Suomen ulkoaltaista on noin 60 prosenttia, Novitek-merkillä 30 prosenttia.

Novitekin altaita myyvät Suomessa K-Raudat ja järvenpääläinen Veloxia, jonka liikevaihdosta 99 prosenttia tulee ulkoporealtaista ja loput allastarvikkeista.

”Kun liikevaihtomme oli vuonna 2019 noin 1,3 miljoona euroa, viime vuonna se oli 2,8 miljoonaa euroa. Kasvua on ollut kolme–neljä vuotta, mutta viime vuonna se räjähti. Korona kasvatti markkinaa selvästi”, Veloxia puolisonsa kanssa pyörittävä Julia ­Keikkala kertoo.

Mikä ulkoporealtaan sitten erottaa paljusta?

”Moni valitsee ulkoporealtaan perinteisen paljun sijaan, koska ihmiset haluavat helppoa ja heti valmista: kansi pois ja vesi on aina valmiina kylpylämpötilassa. Monilla saunan käyttökin on vähentynyt, kun allas on aina valmiina ja siellä voi rentoutua lämpimässä vedessä”, Keikkala vertaa. Altaissa on usein poreiden lisäksi myös hierontasuuttimia.

Virrankulutuskin voi arveluttaa paljun ja poreammeen välillä arpovaa. Keikkalan mukaan allas vie kolmen kilowatin lämmittimellä sähköä 300–400 euron edestä vuodessa eli noin euron päivässä.

Allas vie vettä noin tuhat litraa ja hinnat alkavat hieman alle 5 000 eurosta.

Ulkoporeammeen perustuksena on kova ja tasainen peti, jossa ainakin 40 senttimetriä pintamaata on korvattu soralla tai betonilaatalla. Täytettynä allas painaa noin 500 kilogrammaa neliötä kohti ja vie huoltotiloineen vähintään 2,5 metriä tilaa suuntaansa.

Ulkokylpemisessä on vaaransa: ammeeseen voi hukkua tai sieltä voi saada pöpön. Jälkimmäinen on asiantuntijoiden mukaan isompi vaara, sillä alkoholinkäytön ja lasten valvominen on monelle tutumpaa. Lukollinen kansi auttaa jo pitkälle.

Turvatekijöistä on EU:lla oma paljustandardi.

Lämpimässä vedessä viihtyvien bakteerien, kuten legionellan, torjunta voi hirvittää enemmän. Hygieniasta huolehtiminen vaatii viitseliäisyyttä, mutta sekä paljujen että pore­altaiden edustajat vakuuttavat hoidon helppoutta.

Kaiken A ja O on peseytyminen ennen pulahdusta ja toiseksi paljun puhtaanapito.

Lämmin vesi voi olla riski sydämelle, sillä se laskee verenpainetta ja vähentää sydämen kuormitusta. Talvella tilanne voi olla toinen, jos mukana on sydänsairautta, isot lämpötilaerot ja alkoholia.

Kiramin Konsta Katajiston mukaan paljuilu on helppoa ja halpaa.

”Muuta huoltoa ei juuri ole kuin että muistaa talvella ottaa veden pois. Käyttö on helppoa, ja paljulla saa arkeen luksusta ilman isoja investointeja. Osa on vaihtanut porealtaansa paljuun helpomman ylläpidon vuoksi.”

Kiramin myymistä paljuista lähes kaikki ovat muovia. Katajisto suosittelee veden vaihtoa ja pesua pesuaineella parin kylpy­päivän jälkeen. Kemikaaleilla vaihtovälin voi venyttää noin viikkoon ja käyttämällä lisäksi suodatinta jopa pariin kuukauteen. Talvella pitkä vaihtoväli vaatii ylläpitolämmitystä esimerkiksi sähkövastuksella.

Veloxian Julia Keikkalan mukaan ulkoporealtaan hoito on helppoa. Vesi vaihdetaan kaksi–neljä kertaa vuodessa, sillä altaissa on vedensuodatusjärjestelmät. Suodatin pestään kuukausittain ja hoitoaineita lisätään viikoittain, Keikkala kertoo.