Keskisuuret leipomot tahkovat voittoa gluteenittomilla tuotteilla
Suuret leipomot eivät vastaa kasvavaan kysyntään.
Gluteenittomien tuotteiden valmistus vaatii oman tehtaansa. Leipurimestari Lasse Niskanen valvoi gluteenittomien karjalanpiirakoiden syntyä Porokylän Leipomon Lieksan-tehtaalla maanantaina. Kuva: Lari LievonenGluteenittomat tuotteet ovat muodissa leipomoalalla.
Kun MT kysyi leipomoilta toimintaansa vaikuttavia trendejä, 14 vastaajasta kuusi nosti esille gluteenittomat tuotteet. Niitä ostavat myös sellaiset henkilöt, joilla ei ole keliakiaa, mutta jotka haluavat välttää gluteenia muista syistä.
S-ryhmä myi gluteenittomia tuotteita yli 50 miljoonalla eurolla vuonna 2016. Saman vuoden aikana sekä S-ryhmän että Keskon kaupoissa gluteenittomia ruokia myytiin 20 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.
Kysynnästä huolimatta isot suomalaisleipomot eivät ole innostuneet buumista. Fazer Leipomoiden nettisivusto listaa vain neljä gluteenitonta tuotetta.
Vaasan Oy:n valikoimiin gluteenittomia leipiä ei kuulu lainkaan.
Vaasan Oy:n viestintäpäällikkö Mira Perander kertoo, että yhtiö keskittyy valmistamaan ”valtakunnallisia merkkituotteita”.
Hän huomauttaa, että gluteenittomuuden takaaminen vaatii käytännössä oman, erillisen leipomon, jossa ei käsitellä tavanomaisia viljaraaka-aineita.
"Jauhopölyn siirtyminen gluteenittomiin tuotteisiin on käytännössä mahdoton estää", Perander perustelee.
Gluteenittomien tuotteiden kysyntään ovat vastanneet erityisesti alan keskisuuret toimijat.
Nurmeslaisen Porokylän Leipomon talouspäällikkö Erik Kärki kertoo, että uuteen valikoimaan panostaminen on vaatinut työtä. Yhtiö aloitti gluteenittomien tuotteiden valmistuksen Lieksassa toukokuussa 2014.
"Toinen kiinteistö oli jäämässä tyhjäksi, ja meillä oli valinnan paikka, haluammeko lähteä gluteenittomaan tuotantoon mukaan."
Yhtiö päätti puhdistaa tilat uutta tuotantolinjastoa varten. Gluteenittomat tuotteet muodostavat yhtiön tuotannosta vain 15 prosenttia mutta liikevaihdosta 35 prosenttia.
Gluteenittomat raaka-aineet, kuten maissi, hirssi, riisi ja tattari, eivät ole yhtä kotimaisia kuin perinteisemmät viljatuotteet kaura, ruis, ohra ja vehnä.
"Tärkeimmät gluteenittomat raaka-aineet maissi ja riisijauho ovat ulkomaisia. Perunahiutale ja pellava tulevat sen sijaan Suomesta, tattarijauho samoin", Kärki kertoo.
Pienen osuutensa vuoksi gluteenittomat tuotteet laskevat Porokylän raaka-aineiden kotimaisuusastetta vain vähän, Kärki arvioi.
Ei-gluteenittomissa tuotteissa leipomo käyttää 98-prosenttisesti suomalaisia raaka-aineita. Vaikka gluteenittomat tuotteet huomioitaisiin, osuus olisi Kärjen mukaan silti vähintään 90 prosenttia.
Moilas Oy:n kategoriapäällikkö Eriikka Koivisto kertoo, että gluteenittomat tuotteet kuuluvat yhtiön pääliiketoimintaan. Niiden vaikutusta raaka-aineiden kokonaiskotimaisuuteen hän ei sen sijaan lähde arvioimaan.
"Suurta osaa gluteenittomiin tuotteisiin käytettävistä raaka-aineista ei saa Suomesta", Koivisto huomauttaa.
Leipomo Rostenin toimitusjohtaja Kari Meltovaara kertoo, että yhtiö aloitti gluteenittomien tuotteiden valmistamisen viisi vuotta sitten.
"Erilaisia ruokatrendejä tulee ja menee, mutta gluteenittomuus vaikuttaa olevan niistä pitkäkestoisimpia. Siihenhän leipomot vastaavat", Meltovaara luonnehtii.
Yritys ei kuitenkaan leivo gluteenittomia tuotteita itse, vaan yhteistyökumppani valmistaa ne. Tämän vuoksi yhtiö ei huomioi niitä laskennassa, jonka mukaan leipomon raaka-aineet ovat vähintään 75-prosenttisesti suomalaisia.
Lue myös:
MT-kysely: Suomalaiset leipomot käyttävät vähintään 85-prosenttisesti kotimaista viljaa
Loppuuko kotimainen leipävehnä ensi vuonna? – Leipuriliiton Elonen: "Valtiovallan pitäisi herätä"
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
