Tulinko venyy ja venyy

Tulinko piehtaroi kotimaisemissaan Sastamalassa. Kakkospalkinnolla kantakirjattua oria on kysytty myös siitokseen, mutta suvun jatkaminen ei ole Jussi Miettisen mukaan vielä tänä kesänä ajankohtaista. Kuva: Antti Savolainen

Jussi Miettinen sanoo, että Tulinko on vielä kevyesti treenattu hevonen. Kuva: Antti Savolainen

Tarhassaan tarkkaavaisena seisova Tulinko ei välitä valokuvaajasta pätkän vertaa. Sen katse suuntautuu kameran linssin ohi kohti riimunnaru kädessä lähestyvää Jussi Miettistä. Mies on hevoselle selvästi tärkeä ja niin on myös hevonen miehelle.

"Ori on fiksu ja kiltti käsitellä tässä kotonakin", kiittää Miettinen, joka omistaa hevosen yhdessä siskonsa miehen Mauri Vilenin kanssa.

Ennen kaikkea Tulinko on harvinaisen hyvä kilpahevonen, jonka urakehitys on tuonut sen jo avointen sarjojen porteille. Finlandia-päivänä se oli johtavan takaa hyvä neljäs Erkon Pokaalissa ja Seinäjoella pari viikkoa aiemmin niin ikään avoimessa lähdössä viides.

"Kuninkuusraveihin ei tähdätä ainakaan tänä vuonna. Nyt vähän rauhoitellaan tahtia ja odotellaan elokuuta, kun tähtidivisioonan voittosummaraja nousee 120 000 euroon", kertoo Miettinen, joka vastaa Tulinkon valmentamisesta, kengittämisestä ja kilvanajosta.

"Kesällä voidaan ajaa jossain sopivassa lähdössä kilpaa."

Miettinen ja Vilen ostivat Turon ja Maipin Inkan (1.25,5a) pojan Tulinkon viisivuotiskeväänä sen kasvattajalta Kalervo Mäkiseltä. Suku kiinnosti ja hevonen oli mennyt varsavuosinaan hyvin.

"Olin ajanut sillä kolmevuotiaana opetus- ja koelähdön ja kerran kilpaakin, joten tiesin kyllä hevosen. Emme varsinaisesti olleet etsimässä hevosta, mutta kasvattaja tarjosi sitä ja kaupat tehtiin. Ajateltiin, että saadaan siitä ainakin mukava harrastushevonen", Miettinen muistelee.

Hevosen hyvyys on kuitenkin yllättänyt kokeneen hevosmiehenkin, vaikka muun muassa Derbyn neljäs sija Vitterin, Vaelluksen ja Särkän Kallen takana jo nosti odotuksia.

"Tulinko on kehittynyt hiukan lisää joka vuosi ja tuntuu, että se ei vieläkään ole antanut kaikkea ulos. Se vain venyy ja venyy. Vaikea sanoa, että vieläkö se parantaa. Tänä vuonna se tuntui hyvältä jo ensimmäiseen starttiin."

Venymiskyvyn lisäksi Miettinen nimeää hevosen parhaiksi puoliksi ravivarmuuden ja tasaisen hyvyyden.

"Joka osa-alueella on vähän parantamisen varaa, mutta toisaalta mitään oikein huonoakaan siinä ei ole. Ravi sillä on helppoa kengät jalassakin, mutta se paranee vielä selvästi, kun ne otetaan pois. Jaloistaan ori on täysin terve."

Pientä rakennusliikettä työkseen pyörittävä Jussi Miettinen on harrastanut raviurheilua omilla hevosilla noin 35 vuoden ajan. Kokemuksesta on hyötyä, kun käsissä on nyt poikkeuksellisen hyvä hevonen.

"Ainakin malttaa sen kanssa paremmin, ettei ala liikaa hosua. Puolivarovaisesti on koitettu vielä kilpaakin ajella."

Tulinko on tällä hetkellä Jussi Miettisen ainoa kilpahevonen. Myös tallin varsat ovat suomenhevosia.

"Suomenhevonen on mukavampi tähän meidän olosuhteisiin. Varsinkin kun tykkään itse ajaa kilpaa."

Miettinen kertoo, että Tulinkoa on treenattu vielä köykäisesti. Sillä ajetaan kahdesti viikossa vetoja omalla ajolenkillä.

"Semmoista neljää vetoa ajan kerrallaan koppakärryistä. Yhden vedon mitaksi tulee noin 500 metriä. Sitten hölkkäillään takaisin ja ajetaan uusi veto."

Hänen siskonsa Päivi Miettinen ajaa Tulinkolla pari kertaa viikossa kävelylenkkejä jarrukärryillä. Kuluneena talvena jarrukärrylenkkien määrää nostettiin hieman edellistalvista.

"Väliajat ori saa olla oikeastaan omissa oloissaan."

Jalkojen hoito on pidetty mahdollisimman yksinkertaisena.

"Vähän kylmää vettä lasketaan treenin jälkeen. Ihan perushommia, ei mitään ihmeellistä."

Valmentamisen salat Jussi Miettinen on opetellut omatoimisesti vuosikymmenten varrella.

"Tietysti olen jutellut myös muiden hevosmiesten kanssa ja kysellyt välillä vinkkejä. Esimerkiksi Tuomo Mäkelän kanssa puhuttiin paljon valmentamisesta, kun kuljimme samoilla ravireissuilla."