Prosenttipeliä

Erik Adielsson on paljon muutakin kuin raviohjastaja: mediapersoona, hevoskasvattaja ja yrittäjä. Kuva: Ville Toivonen

Nykyajan hevosyrittäjän ansiot tulevat pienistä puroista. Prosentti sieltä, toinen täältä. Niin toki varmaan monen muunkin alan yrittäjän.

Luin jostain suomalaismediasta, että Erik Adielsson olisi ostanut kalliin siitostamman ostaessaan Ruotsin kasvattajajärjestön internethuutokaupasta  Maharajan täyssiskon 243 000 kruunulla + alv. Erik oli sopinut astutuksesta Muscle Hillillä ensi keväänä. Ei se ollut minusta kallis tamma, Erikillä on yhtälö kunnossa. Se oli sellainen nuori tamma, joka kannattaa astuttaa Muscle Hillillä. SIITÄ varsasta voikin saada sellaisen hinnan, että touhu kannattaa. En sano, että saa. Ei tiedä tuleeko varsaa ollenkaan, mutta voi saada.

Erik on tyypillinen moderni hevosyrittäjä. Hän on ymmärtänyt, että yritys nimeltä Erik Adielsson voi kannattaa olemalla vain avoin monille ideoille ja toiminnoille. Raviohjastaja Erik saa vain pienen prosentin voitetuista palkinnoista, aivan kuten me valmentajatkin. Hän on ymmärtänyt, että kannattaa ottaa brändiä ja yritystoimintaa tukemaan muita toimia. Erik bloggaa ja pakinoi, vihjaa ja luennoi, tekee mainoksia - varsinainen mediapersoona siis. Hän kasvattaa ja omistaakin hevosia. Kaikista näistä pienistä puroista tulee kannattavuus ja syntyy brändi nimeltä Erik Adielsson. Sama tilanne on  Björn Goopilla ja muillakin kärkinimillä.

Myös meillä valmentajilla siis, ja muillakin raviurheilun toimijoilla, on samankaltainen tilanne. Kannattavuus on saatava jostain. Toinen hyvä lainaohjastaja, kuski jota käytän suht usein,  Ulf Eriksson, on ratkaissut ongelman osapäivätöillä. Ulf on puuseppä niinä aikoina, kun ei ole ohjastamassa hevosia. Valmentajalle, kuten kuskeillekaan, ei jää käteen paljoa. Valmennusmaksu kattaa toivottavasti henkilökunnan palkat ja muut kiinteät kustannukset. Siksi nuo prosentit, joita palkinnoista saadaan, ovat elintärkeitä.

Samoin  on muuta tärkeää yhteistoimintaa, esimerkiksi meillä valmentajilla yhteistyö rehu- tai varustevalmistajien kanssa. Tai vaikka peliyhtiön. Tämä hevoshomma on yritystoimintaa mitä suurimmassa määrin: prosenttipeliä. Pitää jaksaa yrittää - ravitouhuissakin avoimesti monella suunnalla.