Hevoset

Hevosmiestaito vie huipulle – "Jatkuvuus ei voi perustua siihen, että ostaa itselleen aina valmiin ratsun"

Sanna Backlundilla on valmennettaviensa kanssa toimiva menetelmä, joka näkyy tallin tulosten kautta.
Kati Hurme
Wilma Heikkinen on noussut Sanna Backlundin valmennuksessa Suomen kärkeen. Viime syksynä hän kilpaili ensimmäistä kertaa viiden tähden tasolla Helsinki Horse Show´ssa.

Hyvä hevonen ja taitava ratsastaja eivät riitä kilparatsastuksessa kestävään menestykseen. Tarvitaan myös hevosmiestaitoa eli kykyä valmentaa ja hoitaa hevosta, huippu-urheilijaa.

Esteratsastaja ja valmentaja Sanna Backlund saapuu haastateltavaksi suoraan kahdeksan kilometrin päivittäiseltä lenkiltä.

Istumme Janakkalassa Hattel Horse -tallin maneesin päädyssä tyylikkäässä oleskelutilassa, josta on näkymä ratsastushallin lisäksi esteradan sisältävälle ulkokentälle, laitumille ja Kernaalanjärvelle. Hevoset nauttivat kevätauringosta hiekkatarhoissa tai jaloittelevat kävelykoneessa.

Backlund, 43, on kehittänyt 1980-luvun lopulla perustamastaan kahdeksan hevosen tallista ja maneesista laajan ja toimivan 35 hevosen valmennuskeskuksen.

”Tapa millä teen ei ole ainoa. Haluan antaa ratsastajille mallin tehdä asioita ja löytää punaisen langan. Kyllähän se johonkin asti toimii,” valmentaja sanoo itse vaatimattomasti.

Systeemin toimivuus näkyy parhaiten valmennettavien ja tallin ratsastajien kilpailumenestyksessä ja SM-mitalien määrässä. Yhä uudestaan Sanna Backlundin tiimistä nousee esiin uusi kyky.

”Pääpainoni on ikäryhmäratsastajissa eli lapsissa, junioreissa ja nuorissa. Haluan, että he oppivat ratsastamaan hyvin. Ideaalitilanteessa ratsastajalla on minulle tullessaan 1–2 juniorivuotta jäljellä. Se on otollista maaperää.”

Backlund haluaa työllään vaikuttaa nykyhetken lisäksi myös tulevaan, koska hevosurheilu on monelle elämänmuoto ja vuosikymmenien ammatti. Backlund on jättänyt jälkensä monen menestyvän ammattilaisen uraan. Mieleen tulevat esimerkiksi Ville Kulkas, Emilia Kerimaa, Janna Jensen ja Julia Engblom.

”Haluan, että ratsastaja osaa kouluttaa itselleen omia hevosia. Nuoret eivät oikein halua nuoria hevosia. Tässä lajissa jatkuvuus ei kuitenkaan voi perustua siihen, että ostaa itselleen aina valmiita ratsuja. Pitää myös osata kouluttaa niitä.”

Valmennuksen tehokkuus pohjautuu Hattel Horsessa kokonaisvaltaisuuteen. Moni valmennettavista tuo hevosensa Backlundin talliin ja asuu itse joko tilalla tai lähistöllä. Koko tallin tiimi ja muut valmennettavat osallistuvat arkityöskentelyyn, tärkeän hevosmiestaidon kehittämiseen.

”Istumme ensimmäiseksi valmennettavan ja vanhempien kanssa alas ja varmistamme, että meillä on samat ideat ja määränpäät. Ei ole järkeä aloittaa, jos tavoitteet eivät ole samat.”

Tallitoiminnasta, kuten ruokinnasta, hevosen ja varusteiden hoidosta ja päivärutiineista vastaavat pitkälti yli 20 vuotta mukana ollut monitoiminainen Terhi Huhtala ja hevosenhoitaja Erika ”Eeku” Pitkänen.

”Meillä on täällä tämmöinen kyläyhteisö, asumme kaikki tässä ympärillä. Kokoonnumme usein iltaisinkin, katsotaan leffoja ja kisoja. Joskus vähän mökötellään.”

”Osa valmennettavista tietää, mihin tulee, osalla on aluksi vähän hankalaa. Meillä on ideana, että vanha sakki auttaa tallissa nuorempia.”

Ratsastuksessa valmennettava saa apua sileätyöskentelyssä Maarit Kähäriltä.

Backlund ja tallin ratsuttaja Susanna ”Suski” Granroth auttavat sekä läpiratsastuksessa että esteillä. He myös nousevat valmennettavan hevosen selkään heti alusta lähtien saadakseen paremman kuvan tilanteesta ja auttavat viikoittain läpiratsastuksessa.

”Näin valmennettavakin saa takaisin selkään noustuaan tuntumaa siitä, miltä hevosen pitäisi tuntua. Tämä on tällainen meidän lelukorjaamo. Suski on pieni, kevyt ratsastaja, jonka jälkeen toisen tytön on helppo mennä selkään.”

Oman kisauransa Sanna Backlund alkoi poni-ikäisenä. Hän kävi nuorena tutustumassa ratsastusmaailmaan Hollannissa, jonne hänellä on edelleen läheiset suhteet.

Pitkän uran maajoukkueratsastajana tehneen Backlundin palkintokaapissa on PM- ja SM-mitaleita ja GP-sarjan voittopokaaleita ja palkintoruusukkeita kansainvälisistä kisoista. Myös puoliso Markus Backlund on kilpaillut ja toiminut hevosalalla yli 40 vuotta. Pariskunnan poika Max, 6, on koronapandemian aikaan innostunut ratsastamaan lähes päivittäin.

Koronakevät keskeytti Backlundin pitkään odotetun panostuksen omaan ratsastukseen. Hän oli hevosineen Hollannissa kilpailemassa kansainvälisesti, kun rajoja laitettiin kiinni.

”Ehdin hypätä yhden kahden tähden kisan. Harmittaa, kun huomasin, miten keskittyminen ainoastaan omaan ratsastukseen toi tulosta. Toisaalta minun ikävä on pieni juttu tässä kaikessa.”

Backlund on kisapaikoilla tunnettu siitä, että hän viettää päivät lähes täysin verryttelyalueella joko valmentaen oppilaita, oman hevosen selässä tai valmentaen oman hevosen selästä.

”Olen kyllä muuttanut valmennusta siihen malliin, että valmennettavien on pärjättävä kisoissa myös omillaan. Se pistää ajattelemaan ja tuo itsevarmuutta. Totta kai tärkeinä hetkinä olen läsnä.”

Ei ole vaikea arvata, että Backlund rakastaa valmentamista.

”Olen tällainen ulospäinsuuntautunut ihmistyyppi, jolla on aina ratkaisu, kun tulee ongelma. En jaksa voivotella ja surkutella, en äitinä tai puolisonakaan. Haluan ratkaista ongelmia.”

”Olen myös sellainen, joka ei jaksa kuunnella selittelyjä. Yleensä ongelma on satulan päällä, ei alla. Uskon siihen, että ongelmat ratkaistaan tekemällä lisää töitä, jos hevosella ei ole terveydellistä syytä taustalla. Tilanne ei levolla parane.”

Backlund on toiminut Suomen Ratsastajainliiton junioreiden, nuorten ja alle 25-vuotiaiden maajoukkuevalmentajana vuodesta 2015 lähtien. Hän patistaa aktiivisesti nuoria kilpailemaan ja valmentautumaan ulkomailla.

Hän on vienyt nuorten maajoukkueita kansainvälisille kisakiertueille ja auttanut sijoittamaan ratsastajia erityisesti suomalaisammattilaisten talleille muualla Euroopassa.

Backlund haluaa kuitenkin säilyttää Suomessa riittävän haastavan kansallisen tason. Ajatus kotimaisen gp-sarjan estekorkeuden madaltamisesta saa aikaan vahvan reaktion.

”Kansallisen tason pitää olla riittävän tasokasta, niin että kotimaastakin käsin voi lähteä kansainvälisiin kisoihin. Juttelin juuri ratsastaja Royne Zettermanin kanssa siitä, miten Ruotsissa kansallinen 150-taso on noussut ihan jäätäväksi. Sieltä pystyy hyvin lähtemään kolmen tähden kansainvälisiin kisoihin. Vaikka meillä on vähemmän ratsastajia, tason laskeminen ei ainakaan motivoi ketään treenaamaan ahkerasti ja tavoitteellisesti.”

Lue lisää

Urheiluhevosiin erikoistunut eläinlääkäri keskittyy vammojen ennaltaehkäisyyn – hevosten hoitaminen on myös empaattista yhteistyötä ratsastajien kanssa

Raskauden mittainen kisatauko ei huoleta Anna-Julia Kontiota – "voin oppia ratsastajana tästäkin ajasta"

Hevonen oppii mielellään – myös vääriä tapoja, sillä se antaa omistajalleen anteeksi hyvin erilaista toimintaa

Riku Lehtosen vaaka näyttää 50–50: "Kilvanajo on mukavaa, mutta niin on valmentaminenkin"