Suomenhevoselle kantakirjaan laajennettu työ- ja käyttösuunta – tavoitteena turvata rodun monimuotoisuutta

Suomenhevosen jalostusohjesääntöön ehdotetaan työhevossuunnan laajentamista työhevos- ja käyttölinjaksi, jotta rodun monimuotoisuutta saataisiin paremmin vaalittua. Tämä kaksikko, siitostamma Helun Hurma ja Paulan Pirpana, ovat juoksijalinjaa. Ne eivät ole sukua toisilleen, vaikka yhdessä tarhaavatkin. Kuva: Sanne Katainen

Suomen Hippos on valmistellut sekä suomenhevosen että lämminveriravurien jalostusohje­sääntöjen uudistusta. Työtä esiteltiin viikko sitten verkkoseminaarissa, ja kasvatuksesta kiinnostuneet voivat nyt kommentoida esityksiä viikon ajan (katso ohje jutun lopusta).

Myös virallinen lausuntokierros hevosalan järjestöihin järjestetään huhtikuun aikana.

Jalostusjohtaja Minna Mäenpää kertoo, että tulossa on tiettyjä lainsäädännöstä johtuvia rakenteellisia muutoksia.

Lailla määritellyt kohdat pitää erottaa kantakirjoissa niistä, jotka liittyvät vapaaehtoisiin sääntöihin. Viime mainittuihin kuuluvat raviurheilun keskusjärjestön itse laatimat säännöt kilpailuoikeuksista.

Suomenhevosen monimuotoisuuden säilyttäminen on ollut uudistuksen kantava ajatus. Siksi työhevossuunnan kantakirjaa esitetään laajennettavan työ- ja käyttösuunnaksi. Käyttöpuolelle hevosen voisi kantakirjata kevyellä käyttökokeella, jonka voi suorittaa joko ajaen tai ratsastaen. Työhevoskokeita se ei muuta.

Kansallisrodun hevosia on nyt vähän vajaa 20 000 yksilöä, ja varsoja syntyy vuosittain noin tuhat.

Sekä lämminveriravureilla että suomenhevosella keskeisiä muutoksia on kaksi.

Niin sanottu kotisiitospykälä poistuu. Näin kaikki kantakirjaan asianmukaisesti rekisteröidyt varsat saavat ravikilpailuoikeuden ja oikeuden kasvattajarahoihin myös silloin, jos isäoritta ei ole käytetty jalostusarvostelussa.

Isäoriin orilisenssin pitää silti olla voimassa astutusvuoden alusta alkaen. Tämä koskee niin näyttelyissä arvosteltuja kuin arvostelemattomia oreja.

Lisäksi tehdään ajantasaistuksia, kuten se, miten juoksijoiden ennätykset vaikuttavat palkintorajoihin. Kokonaisuutena muutokset jäävät sangen vähäisiksi.

EU:n uusittu eläinterveyssäännöstö tulee voimaan 21. huhtikuuta. Sen toimeenpanoasetus on vielä kesken.

Pähkinänkuoressa keskeisimmät muutosesitykset jalostusohjesääntöihin ovat:

Jokainen kantakirjan perusluokkaan merkitty varsa saa ravikilpailuoikeiden riippumatta siitä, onko isäori jalostusarvosteltu vai ei (suomenhevoset, lämminveriset).

Isäoriin lisenssin tulee olla voimassa astutusvuonna.

Tammojen palkitsemisrajoihin tulee ennätykseen sekunnin nosto suomenhevosten juoksijasuunnalla 5- ja yli 5-vuotiailla sekä kaikilla lämminverisillä.

Suomenhevosen ratsu- ja pienhevossuunnalla kilpailusuoritusvaatimuksissa palataan ratsastuksen osalta seura-/alue-/kansallisiin kilpailumääritelmiin.

Työhevoskantakirja laajennetaan tyä- ja käyttöhevossuunnaksi. Käyttökoe todennetaan ajo- tai ratsastuskokeella ja luonnearvostelu on käyttölinjalla tärkeä. Työhevosten kantakirjaukseen ei tule vetokokeiden osalta muutoksia.

Yksityiskohtaisemmin esitykset löytyvät verkkoseminaarin tallenteesta ja sen kalvoista.

MT Ravinetti uutisoi tiistaina samassa yhteydessä tehtävästä kilpailusääntöjen muutoksesta, joka liittyy jalostusohjesäännön uudistamiseen ja EU:n hevospassisääntöjen muutoksiin:

Suomen Hippos esittää muualla syntyneiden lv-varsojen kilpailuoikeuksien jatkumista nykyisellään – perusteena EU:n vapaan liikkumisen periaate

• Suomenhevosen ja lämminverisen ravihevosen jalostusohjesääntöjä tarkastellaan säännöllisesti ja lisäksi niihin vaikuttavat lainsäädännön muutokset.
• Nyt esiteltyjä muutosehdotuksia voi kommentoida Suomen Hippokseen sähköpostilla: susanna.back@hippos.fi viimeistään torstaina 8. huhtikuuta.
• Yhdistykset ja hevosjalostusliitot saavat erikseen esitykset kommenteille huhtikuussa.
• Suomen Hippoksen jalostusvaliokunta ja hallitus sekä Ruokavirasto vahvistavat lopulliset muutokset.
• Uudet säännöt tulisivat voimaan 1.1.2022.