Uutiset

Suomen Hippos esittää muualla syntyneiden lv-varsojen kilpailuoikeuksien jatkumista nykyisellään – perusteena EU:n vapaan liikkumisen periaate

Ulkomailla syntynyt suomalaistamman varsa voi saada täydet raveissa kilpailuoikeudet, kun rekisteröinti hoidetaan muutoin sääntöjen mukaisesti, katsoo Suomen Hippoksen hallitus.
Markku Vuorikari
Suomalaisen lämminveriravihevosen kantakirjaan merkitään vuosittain parikymmentä hevosta, joiden emät on astutettu ulkomailla ja varsa on myös syntynyt muualla kuin Suomessa. Kuvan tamma ja pikkuvarsa on kuvattu helteisenä kesäpäivänä kotimaassa.

Suomen Hippos on viime syksystä valmistellut sekä suomenhevosen että lämminveriravurien jalostusohjesääntöjen uudistusta. Samassa yhteydessä on käsitelty kasvattajaväkeä jakavaa kysymystä siitä, kuinka määräytyvät lämminverivarsojen oikeudet osallistua kotimaassa järjestettäviin kasvattajakilpailuihin, joissa on korotetut palkinnot.

"Pohdintaa ja keskustelua Suomessa syntyneen ravihevosen määrittelystä on käyty runsaasti jalostusohjesäännön uudistamisen yhteydessä. Kysymys ei ole missään tapauksessa yksinkertainen, mutta raamit tulevat kuitenkin vahvasti lainsäädännöstä", toteaa jalostusjohtaja Minna Mäenpää.

Sekä Suomen Hippoksen jalostusvaliokunta että järjestön hallitus ovat käsittelyssä päätyneet siihen, että Suomessa syntyneen lämminveriravurin määritelmään ei lähdetä esittämään muutosta.

Varsa voi siis jatkossakin saada täydet kilpailuoikeudet ikäluokkalähtöihin, vaikka se olisi syntynyt ulkomailla.

Ehtona kuitenkin on nykyiseen tapaan, että varsa on tuotu Suomeen syntymävuoden loppuun mennessä. Lisäksi sen identiteetti tulee varmistaa seuraavan maaliskuun loppuun mennessä kantakirjan muiden sääntöjen mukaisesti.

Nykymalli saa Mäenpään mukaan selkeän tuen EU:n vapaan kilpailun ja sisämarkkinakaupan pykälistä.

"Niiden mukaan fyysinen syntymämaa ei voi ratkaista hevosen statusta. Ravikilpailusääntöjen muut vaatimukset rekisteröintiprosessista ovat oma kokonaisuutensa, joka toimii sitten samojen perusvaatimusten mukaan", hän sanoo MT:lle.

Tulkinta ei ole yksin suomalaisten vaan myös Ruotsissa aiheesta on keskusteltu jo useampi vuosi.

Siinä missä Suomeen kantakirjaan merkitään nykyisellään parisenkymmentä muussa EU-maassa syntynyttä varsaa vuodessa, Ruotsissa määrä liikkuu useammassa sadassa, Mäenpää sanoo.

Ruotsin lämminveriravurijärjestö ASVT on useamman vuoden esittänyt, että ikäluokkalähtöjen osallistumisoikeus pitäisi rajata vain Ruotsin maaperällä syntyneille hevosille.

Keskusjärjestö Svensk Travsport teetti asian ratkaisemiseksi viime syksynä selvityksen, jossa se kuuli useampaa kansainväliseen lakiin perehtynyttä professoria. Kilpailuoikeuksien tiukka rajaaminen olisi vastoin EU-sääntöjä.

Myös Suomen Hippos on saanut tutustua ruotsalaisten selvitykseen.

Mäenpään mukaan Ruotsin lisäksi useimmat EU-maat toimivat ravurikantakirjojen mukaan niin, että varsa voi olla syntynyt ulkomailla ja sen jälkeen sen ensirekisteröinti tehdään maahan, johon sen kilpailuoikeudet halutaan. Edellytyksenä on luonnollisesti siis, että emä kuuluu tämän maan kantakirjaan.

Vastaavan periaatteen mukaan toimitaan myös useissa ratsuhevoskantakirjoissa. "Ratkaisevana on nimenomaan kantakirja ja sen status, mihin varsa ensimmäisenä merkitään", Mäenpää selvittää.

Euroopan raviliitto ei ota asiaan kantaa muutoin kuin, että kasvattajia tulee kohdella tasavertaisesti, hän toteaa.

EU:n uusittu eläinterveyssäännöstö tulee voimaan 21. huhtikuuta. Sitä täydentävä toimeenpanoasetus on kuitenkin vielä EU:ssa kesken.

Näiden perusteella määräytyy lopullisesti, millainen koko tunnistamis- ja rekisteröintijärjestelystä tulee.

Avoinna on vielä, kuka myöntää varsalle passin, jos varsa syntyy ulkomaille, sanoo Mäenpää.

Se on selvää, että kaikissa EU-maissa 21.4. jälkeen syntyvä varsa on merkittävä syntymämaassaan mikrosirulla, jossa on syntymämaan maakoodi.

"Luonnoksen mukaan olisi mahdollista, että passi myönnetään myös toisesta maasta. Vaihtoehtoisesti varsalle myönnetään syntymämaasta niin sanottu viranomaispassi, joka myöhemmin kantakirjaan merkitsemisen yhteydessä täydennetään tai muutetaan kantakirjapassiksi."

Esimerkiksi Tanska myöntää jo nyt viranomaispassit sen alueella syntyneille varsoille.

Osassa maista varsa on menetelty tähän asti niin, että varsa sirutetaan syntymämaassa ja ne kulkevat emän kanssa rekisteröitäväksi maahan, jossa ne saavat kilpailuoikeuden.

Asetus kuitenkin määrittää myös aikarajat, minkä ikäisenä varsa saa matkustaa emänsä kanssa ilman omaa tunnistusasiakirjaa ja milloin oma tunnistusasiakirja on kuljetusta varten pakollinen.

Kilpailuoikeuksia koskeava aihe on herkkä, koska kolmisen vuotta sitten paljastui, että varsoja oli vuosina 2011–2017 tunnistettu väärin menettelyin niiden synnyinmaassa. Koko kasvatustoimintaa ajatellen kysymys oli alle prosentista kyseisten vuosien varsoja, mutta hevoskasvattajia aihe jakaa periaatteellisesti.

Suomen Hipposta vastaan nostettiin asiasta kanne, jonka järjestö hävisi Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa. Perusteluna oli, että kilpailuoikeutta koskevat säännöt ja varsan rekisteröintiä ja kantakirjaamista koskevat säännöt muodostivat epäselvän kokonaisuuden, joka jätti mahdollisuuden virhetulkinnoille.

Nyt nämä tullaan siis erottamaan toisistaan. Jalostusohjesääntöjen uudistamisen yhteydessä erotetaan EU-säännöistä tulevat tunnistamistoiminta ja hevospassien myöntäminen vapaaehtoisesta, mutta EU:n ja kansallisella lainsäädännöllä myös säädellystä kantakirjaamisesta.

Samoin ne pitää erottaa kilpailusäännöistä, joista päätetään vapaaehtoisesti. Suomessa päätäntävalta kuuluu siis raviurheilun keskusjärjestölle Suomen Hippokselle.

Jalostusohjesäännön muutossuunnitelmia esiteltiin viime viikolla verkkoseminaarissa ja kasvatuksesta kiinnostuneet voivat samalla kommentoida myös kilpailuoikeuskohtia.

Muutostoiveet tulee esittää mieluiten sähköpostilla 8. huhtikuuta mennessä osoitteella susanna.back@hippos.fi.

Myös virallinen lausuntokierros hevosalan järjestöihin – hevosjalostusliitoille, Suomen Hevosenomistajain Keskusliitolle sekä suomenhevosjärjestöille – järjestetään huhtikuun aikana.

Jalostusohjesääntöjen muutoksia koskevan verkkoseminaarin voi katsoa tallenteesta. Kalvoista löytyvät ehdotukset myös kilpailuoikeuksiin.

MT uutisoi erikseen torstaina painetussa lehdessä jalostusohjesäännön muutoksista.

Lue myös:

Varsojen kilpailuoikeudet ja suhtautuminen eläinsuojeluun jakavat Hippoksen hallitusehdokkaita

Varsojen rekisteröinti muutoksessa – ilmoitus tehdään sähköisesti, samalla kasvattaja sitoutuu sääntöihin (kesä 2020)

Hippos hävisi tunnistuskäräjät – päättää jatkotoimista myöhemmin (kesä 2019)

Suomessa syntynyt ravurivarsa

  • Suomen lämminveriravurin kantakirjaan voidaan merkitä varsa, joka on syntynyt:
  • Suomessa suomalaisen lämminverisen ravihevosen kantakirjaan merkitystä tammasta ja merkitty kantakirjaan sekä tunnistettu Suomessa syntymävuotta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä kantakirjan sääntöjen mukaisesti
  • TAI
  • ulkomailla Suomen kantakirjaan merkitystä tammasta ja tuotu Suomeen syntymävuoden joulukuun 31. päivään mennessä. Varsaa ei ole merkitty minkään muun maan kantakirjaan ja sen identiteetti on varmistettu Suomessa syntymävuotta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä kantakirjan sääntöjen mukaisesti.
  • Identiteetin varmistus tehdään kaikille varsoille varmistamalla dna-näytteestä varsan polveutuminen.
  • Kilpailuoikeuden osalta ehtona on myös, että syntymätodistus on lunastettu oriinpitäjältä viimeistään syntymävuoden loppuun mennessä.
  • Edellä mainittu malli on voimassa nykyisin ja Suomen Hippoksen hallitus esittää sen jatkamista myös jalostusohjesäännön muutoksen jälkeen.
MT Hevoset
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Ulkonäkö ei ratkaise suomenhevosen jalostuksessa

Pro Agria ryhtyy pitämään kainuunharmaksen kantakirjaa

Varsojen tunnistussoppa kiehui sekaisin aineksin loppuun asti

Gallup
MT Ravinetti Youtubessa
MT Ravinetti Youtubessa
Siirry kanavalle
Uusin TalkKari
Katso video