Hevoset

Katso kuvat: Osaatko tunnistaa hevosen kipuilmeet? – Perehtyminen hevosen kivun ja stressin ilmentämiseen tekee jokaisesta paremman hevosihmisen

Hevosen kroonisen kivun tunnistaminen on paljon hankalampaa kuin äkillisen, voimakkaan kivun havaitseminen – mutta hevosyksilön hyvinvoinnin kannalta aivan yhtä tärkeää.
Moa Mannerström
Kuvassa Minna Tallbergin kanssa olevan kimon tamman lievä jännittyminen kuvaustilanteessa näkyy silmien ympärillä olevien lihasten jännittymisenä, eli niin sanottuna "huoliryppyinä".

Pakoeläimenä hevonen peittää heikkoutensa, myös kipunsa, viimeiseen asti. Siksi hevosen kokeman kivun ja epämukavuuden tunnistaminen ja tulkinta muissa kuin ääritapauksissa voi olla vaikeaa. Eläinten kouluttaja, valokuvaaja ja kirjoittaja Minna Tallberg kehottaa jokaista hevosten kanssa tekemisissä olevaa perehtymään hevosen kivun ja stressin ilmentämiseen. Lähteitä on tänä päivänä runsaasti, sillä viimeisen vuosikymmenen aikana aihetta on Tallbergin mukaan tutkittu kiitettävästi.

”Hevosen kivun tulkinta on monimutkainen ja vaikea juttu”, Tallberg sanoo.

Suositussa blogissaan hän kirjoittaa, miten hevonen voi näyttää kipua ilmeessään, eleissään, käyttäytymisessään, liikkeissään ja reaktioissaan. Hyvä uutinen Tallbergin mukaan on, että jokainen voi harjoittelemalla oppia paremmaksi hevosen ilmeiden ja eleiden tulkinnassa.

Hän muistuttaa, että kaikki kipu ei uhkaa hevosen henkeä.

”Joskus auttaa, kun satulan vaihtaa, turpahihnan löysää parilla reiällä tai ottaa kiven pois kaviosta. Kivun tunnistamista ei tarvitse pelätä, se ei aina tarkoita, että jokin on vakavasti vialla. Mutta mitä aiemmin sen kivun tunnistaa, sitä paremmalla tolalla hevosen hyvinvointi on”, Tallberg toteaa.

Minna Tallberg
Hevosen jännittymisen voi huomata esimerkiksi siitä, että sieraimet ja silmät laajenevat, silmävalkuainen näkyy ja eläin kohottaa päänsä ja kaulansa.

Hevosyksilön luonteen ja normaalin käyttäytymisen tunteminen on tärkeää, kun alkaa opetella kipuilmeiden tulkintaa. Joskus hevonen voi olla kipeä ihmisen tutustuessa siihen, ja silloin on hyödyksi tietää, mikä on hevosen normaalia ja mikä epänormaalia käytöstä.

Tallberg mainitsee juuri julkaistun hollantilaisen eläinlääketieteen tutkija Johannes van Loomin ryhmän tutkimuksen hevosen kroonisen kivun havainnoinnista.

Tutkimuksessa kehitettiin hevosen käyttäytymiseen ja ilmeisiin perustuva asteikko kivun arviointiin (Horse Chronic Pain Scale, HCPS). Tutkijat havainnoivat sokkona sekä terveitä että kroonisesta kivusta kärsiviä hevosia päivittäin kolmen päivän ajan. Toisena tutkimuspäivänä olivat kivulloiset yksilöt erottuneet joukosta kipuasteikkoa käyttäen.

Kivun toteamiseksi tarkkailtiin muun muassa hevosen yleisolemusta, vartalon asentoa, painon jakautumista ja siirtelyä hevosen seistessä, pään asentoa, hevosen liikkumista ja käyttäytymistä laumassa. Tutkijat seurasivat myös hevosen syömistä ja testasivat sen kiinnostusta herkkuihin. Kiputestejä tehtiin myös tunnustelemalla. Tarkemmin tutkijat seurasivat hevosen kasvojen kipuilmeitä Utrechtin ylipistossa kehitetyn kipuilmeasteikon avulla.

”Jokainen voi seurata hevosen käytöstä tarhassa ja pystyy tarkkailemalla näkemään, miten hevonen esimerkiksi seisoo, pitää painoaan ja kannattelee päätään ja reagoiko ihmisen saapumiseen. Omasta tai tallin hevosista on harjoittelemalla helppo oppia näkemään, onko niillä asiat kunnossa”, Tallberg kannustaa.

Minna Tallberg
Kuvassa akuuttiin kipuun liittyvä pään ja kaulan matala asento. Hevosen korvat ovat suuntautuneet taaksepäin, kärjet kauempana toisistaan kuin normaalisti. Sen silmänympärysten lihakset ja kasvolihakset ovat jännittyneet. Hevosella oli kaviopaise.

Hänen mukaansa häiriötila ymmärretään toisinaan vasta, kun kipu on hoidettu.

”Ihminen tottuu siihen mitä näkee. Usein jos hevonen on kipeä, saatat tottua siihen ja ajatella, että tietty käytös on hevosen ominaisuus. Ihmisenkin selviytymisen kannalta on oleellista, että totumme asioihin, jotka ovat aina läsnä.”

Hevosen ongelmakäyttäytymisen taustalla on usein kipu tai stressi. Kun tutkimustuloksia nyt on kaikkien saatavilla, toiveena on, että tämä asia muuttuisi nopeasti. Tallbergin mukaan isoa osaa hevosten kouluttamisessa ja käyttämisessä näyttelee kivun tunnistaminen.

”Kipu nostaa stressiä ja fyysinen kipu voi heijastua hevosen henkiseen hyvinvointiin. Fyysinen kipu on aina löydettävä ja hoidettava ensin, sitten on hevosen kouluttamisen vuoro.”

Minna Tallberg
Ratsastetun (kuvassa ohjasajetun) hevosen kivun voi nähdä taaksepäin suuntautuneina korvina, tuijottavana katseena ja hampaiden näkymisenä.

Omat ja koulutettavat hevoset tarjoavat Minna Tallbergille materiaalia käyttäytymisen havainnointiin. Hän kertoo, että selkein esimerkki on oma tamma, joka kiimankierron vaiheesta riippuen voi käyttäytyä hyvin eri tavoin.

”Helppoa olisi tamma vaivaavan kierron vaiheessa vain ajatella, että tämä nyt on vain kovin herkkä yksilö. Mutta kun pääsee työskentelemään hevosen kanssa kun se on kivuton, eron havaitsee selvästi.”

Tallberg muistuttaa myös asioiden mittasuhteista.

”On tosi hyvä, että kipu tunnistetaan, mutta suhteellisuudentaju täytyy tässäkin pitää mielessä. Ei ole hyvä, jos hevonen joutuu seisomaan tarhassa siksi, että liikuttamisen aikana siinä havaittiin ohimenevästi jotain kipuun viittaavaa käytöstä.”

Hollantilaistutkimus hevosen kivun ilmentämisestä (englanniksi, siirryt pois MT:n sivulta)

Minna Tallberg
Kipuun voi viitata myös pään asento luotiviivan takana, kiinni olevat silmät ja avoinna oleva suu.

MT Hevoset
Lue lisää

"Suurin riski on lähteä kisaan, jos nuori lahjakas hevonen ei ole saanut tarpeeksi kovaa pohjakuntoa", sanoo Tapio Perttunen

Video: Näin piirrät hevosen helposti - "Hevonen on hyvin moniulotteinen ja ilmeikäs olento, jonka avulla voi esittää monenlaisia asioita"

Yllättikö hevosen hellestressi? – valele hevosta viileällä vedellä, älä kuivaa vettä pois, vie viileään

Kyselytutkimus hevosten eutanasiasta: Harva omistaja arvioi hevosensa henkistä hyvinvointia osana lopettamispäätöstä

MT Hevoset