Ihmiset & kulttuuri

Tiesitkö, että nostalgisten Sarvis-tuotteiden alkuperä löytyy lehmän maidosta?

Saavi, löylykauha ja sauna­jakkara. Katrilli-­astiat, mittakannut sekä hammasmuki ja -harjakotelo. Moni Sarviksen tuote on meille tuttu.
Jaana Kankaanpää
Katrilli-astiat ovat Tauno Tarnan vuonna 1968 suunnittelemia.

Robert Frantsila, Juho Silkkilä ja ­Oskari Kauriinvaha perustivat Tampereella vuonna 1921 Suomen ensimmäisen muovituotteita valmistaneen yrityksen, Sarviksen.

Yritys aloitti valmistamalla nappeja kaseiinimuovista. Lisäksi se myi eteenpäin myös raaka-ainetta, kaseiinia. Nimi Sarvis tuli siitä, että värjäämätön kaseiini muistutti ulkonäöltään sarveisainetta, jota korvaamaan se olikin kehitetty. Raaka-aine, kuorittu maito, saatiin kotimaasta.

Sarvis sai perustamisen jälkeisenä vuonna, 1922, ensimmäisen palkinnon Suomen yleisessä maa­talousnäyttelyssä ”teknillisistä maito­tuotteistaan” napeista, kammoista ja sarveislevyistä. Silti yrityksen alkutaival oli kivinen.

Tappiollisena toimineeseen yritykseen tuli mukaan Emil Aaltonen, tamperelainen kenkätehtailija. Hänen omistukseensa tuli suurin osa yhtiön osakkeista. Hän sai yhtiön lopulta voitolliseksi. Tunnettuutta lisäsi Pariisin maailmannäyttelyssä 1937 Sarviksen nappien saama kultamitali.

Nappialan kireä kilpailu pakotti yrityksen laajentamaan valikoimaansa muihin tuotteisiin. Sarvis aloitti bakeliittituotannon, josta valmistettiin sähkölaitteiden osia.

Muovista tuli 1950-luvulla hyvin kilpailukykyinen materiaali, jonka laatu oli hyvää ja hintakin alhainen. Vaikka sillä oli kyseenalainen ”korvike­materiaalin” leima, käytännölliset muoviastiat tulivat jäädäkseen. Muovi­astiat löysivät paikkansa keittiöissä, eväsastioina ja lasten ruoka-astioina.

1950-luvulla muovituotteiden mainonta korosti muovivalmisteiden järkiperäisyyttä sekä hallittua ja harkittua kodinhoitoa uutuustuotteiden avulla.

1950- ja 60-luvuilla markkinoille tuli ensimmäiset synteettiset kestomuovit, jotka syrjäyttivät kaseiinin ja bakeliitin. Polystyreeniä, melamiinia, polyeteeniä ja polykarbonaatteja kutsuttiin kuluttajan selvennykseksi ihan vaan muoveiksi.

Uutta oli se, että marjametsään lähdettiin kevyen muoviämpärin kanssa. Oli modernia varustaa koko kesä­mökki pelkillä särkymättömillä muoviastioilla. Muovi oli vastaus käytännöllisyyden ja taloustöiden helpottamisen vaatimuksiin. Sitä pidettiin mullistavana materiaalina, sillä se vastasi ajan optimistiseen ja uudistavaan ilmapiiriin ja oli muodikas valinta.

Kestomuovien käyttöönoton jälkeen uutuustuotteita oli paljon. Sarvis valmisti keittiötuotteita, tuotteita säilytykseen ja kuljetukseen sekä pöytäastioita. Muovipuristeita tehtiin sarjatuotantona, ensimmäinen suuren tuotannon valmiste oli Muovi-­Maija-sangot, joita löytynee lähes jokaisesta taloudesta.

Napit pysyivät valmistuksessa 1980-luvulle saakka. Lastenhoitoa helpottamaan Sarvis valmisti astioiden ja lelujen lisäksi kestäviä ja kevyitä ahkioita, lumilapioita ja pesuammeita.

Ensimmäinen taloon palkattu teollinen muotoilija oli Tauno ­Tarna. Hän suunnitteli muun muassa 1970-luvulla suosittuja Katrilli-astioita.

Sarvis oli 1970-luvun alussa Suomen suurin muoviyritys. Työntekijöitä sillä oli 700. Öljykriisi aiheutti kuitenkin notkahduksen, jonka jälkeen 1980-luvulla Aaltosen Tehtaat Oy myi Sarviksen Hackmannille.

Tehtaan toiminta loppui 1990-­luvun alussa, minkä jälkeen se toimi muovi­jalosteiden tukkukaupassa. Sarvis-­brändi on ollut Orthexin omistama vuodesta 2011. Joitakin Sarviksen tuotteita valmistetaan edelleen.

Lue lisää

Iittala laajentaa astioiden kierrätyspalvelua – rikkinäiset astiat hyödynnetään rakennusteollisuudessa

Arabia lopettaa valmistuksen kotimaassa

Orthex ja Stora Enso aloittavat yhteistyön – uudet keittiövälineet 98 prosenttisesti biomateriaalia

Orthex aikoo listautua Helsingin pörssiin