Annika Saarikko lähtee puheenjohtajakilpaan muuttolaatikoiden ja maallemuuton keskeltä - Ihmiset & kulttuuri - Maaseudun Tulevaisuus
Ihmiset & kulttuuri

Annika Saarikko lähtee puheenjohtajakilpaan muuttolaatikoiden ja maallemuuton keskeltä

Äitiyslomalta paluun ja puheenjohtajaehdokkuuden lisäksi perhettä pitää kiireisenä muutto Oripäähän Saarikon lapsuusmaisemiin.
Carolina Husu
Saarikon perheen uuden kodin remontti alkaa olla valmis, mutta tavaroiden järjestely on vasta alussa.

Tiistain ja keskiviikon välinen yö oli Annika Saarikon perheen ensimmäinen uudessa kodissa. Saarikko, hänen puolisonsa Erkki Papunen ja heidän kaksi poikaansa ovat olleet virallisesti oripääläisiä jo toukokuusta asti. Muuttolaatikot päästiin kuitenkin kantamaan sisään vasta viime viikon lopulla.

Saarikon isoisän isän aikoinaan rakentamaa taloa on kesän aikana kunnostettu ja remontoitu lapsiperheelle sopivaksi. Itse talossa ovat ahertaneet paikalliset ammattilaiset Saarikon ja Papusen laittaessa pihapiiriä kuntoon.

Talo jäi Saarikolle, kun hänen isänsä kuoli kolme ja puoli vuotta sitten. Vaikka Saarikko on isänsä puolelta ainoa lapsi, ei hän osannut ajatellut vanhan pientilan jäävän joskus hänelle.

"Isän kuoltua yllättäen se jysähti sitten aika äkkiä, että meillä on nyt tällainen paikka maalla", Saarikko kertoo.

"Piti tehdä päätös siitä, että onko tämä taakka vai mahdollisuus. Meillä oli silloin lisäksi puutaloasunto Turussa ja asunto Espoossa. Aika, raha ja resurssit eivät riittäneet kolmeen asuntoon."

 

Valinta osui Oripäähän, koska se toi eniten vastapainoa kaupunkiasunnolle. Turun asunto meni myyntiin.

Sekä Saarikon työ kansanedustajana ja ministerinä että Papusen työ valtiovarainministeriön virkamiehenä vaativat käytännössä läsnäoloa Helsingissä. Viikonloput ja arkivapaat perhe viettää kuitenkin jatkossa 1910-luvulla rakennetussa hirsitalossa. Talo sijaitsee alueella, jota isäntäväki kuvailee eläväksi maaseuduksi.

Vaikka vastikään maalattu oman pihan navetta onkin ollut tyhjä jo vuosikymmeniä ja odottaa todennäköisesti purkamistaan, näkyy ikkunasta naapurin laiduntavat emolehmät. Lähistöllä on myös suuri kanala.

Saarikko pitääkin tärkeänä sitä, että hänen lapsensa saavat nähdä maaseutua, jossa on vielä elinvoimaisuutta. Hän uskoo perheen viihtyvän maalla hyvin.

"Vaikka Erkki ei ole täältä päin tai maaseudulta ylipäätään, niin hän on ollut muutosta melkein innostuneempi kuin minä", Saarikko toteaa.

"Hän hankki metsästyskortin, kaivoi perunamaan ja rakensi aidan kasvimaan ympärille kun minä hoidin lapsia."

Aitaa tarvitaan, sillä seudulla liikkuu niin runsaasti peuroja, ettei kasvimaan tuotoksista riitä suojaamatta omaan pöytään porkkanan porkkanaa.

 

Muutto ei ole ainoa asia, joka pitää perhettä kiireisenä. Perheen nuorimmainen on nyt kymmenen kuukauden ikäinen ja oppinut juuri avaamaan kaikki laatikot, joihin ylettää. Vanhempi poika taas aloittaa syksyllä esikoulun.

Ja tietenkin Saarikko itse palaa äitiyslomaltaan tiede- ja kulttuuriministerin tehtäviin – sekä hakee puolueensa keskustan puheenjohtajaksi.

"Se päätös kypsyi lopulta vasta kesän aikana, kun sain valtavasti yhteydenottoja puolueen jäseniltä".

Saarikon mukaan päätös vaati kypsyttelyä.

"Kasvimaan ympärille rakennettua aitaa maalatessa sanoin Erkille että en varmastikaan ole kyllä lähdössä. Sanoin niin montakin kertaa."

 

Reilu vuosi sitten käydyissä vaaleissa keskustan kannatus oli historiallisen huono, ja silloinen puheenjohtaja Juha Sipilä ilmoitti eroavansa kesken kauden. Tuolloin ennakkosuosikkina pidetty Saarikko ei asettunut ehdolle. Hän myös tunnetusti toivoi, että johtaja valittaisiin kerralla pidemmäksi aikaa.

Kouvolan puoluekokouksesta on nyt kulunut vuosi, keskustan kannatus on kyselytuloksissa vielä vuodentakaista heikompi ja Saarikko on ehdolla puheenjohtajaksi.

Hänen mukaansa iso ongelma itsetunnossa on erityisesti päätös lähteä uuteen, demarivetoiseen hallitukseen huonosti menneiden vaalien jälkeen.

"Tämä on sellainen asia minkä näin aika eri tavalla nyt ulkopuolelta. Minun mielestäni tänä kahtiajakautumisen aikana keskustan pitäisi olla enemmänkin ylpeä siitä, että puolue kykenee hyvinkin erilaisiin yhteistyörakenteisiin."

Ajatus selkärangattomuudesta on hänen mielestään väärä. Sen sijaan puolueen pitäisi tunnistaa, mikä on kulloinkin sen omaleimainen rooli hallituksessa. Se vaatii Saarikon mielestä hyvää itsetuntoa.

Puolueen täytyy myös muistaa kannatuksen laskusta huomatta, että keskustaa äänestäneet tahtoivat sen päättämään asioista myös tällä vaalikaudella. Saarikko myös korostaa edelleen, että keskusta sai kynnyskysymyksensä läpi hallitusohjelmaan.

 

Puheenjohtajakisa puolueessa on Saarikon mukaan tarpeellinen, sillä se antaa puheenjohtajalle vahvan mandaatin. Kisa olisi hänen mukaansa siis puolueelle hyvä asia, vaikka nykyinen puheenjohtaja Katri Kulmuni voittaisikin siinä jatkokauden.

Linjaeroja itsensä ja Kulmunin välillä Saarikko ei tahdo itse nostaa esille. Se on hänen mukaansa puoluekokousedustajien ja median tehtävä. Sen sijaan hän näkee, että eroja olisi johtajuudessa ja toimintatavoissa.

"Niitä olisivat esimerkiksi ihmisten innostaminen ja rohkeus ottaa kantaa sekä luottamus toinen toisiimme", hän sanoo.

"En usko keskustaan, joka olisi absoluuttisen yhtenäinen, mutta uskon keskustaan, jossa keskustelua voitaisiin muodostaa puolueen sisälle."

Lue lisää

Saarikko keskustan linjasta: Kaupungistuminen ei välttämättä ole jatkuva megatrendi – monipaikkaisuuden puolesta tarvitaan toimia

"Monet keskustalaiset laskevat Saarikon esiintymistaitojen varaan – henkilösuosiolle rakentuva kannatus voi osoittautua hötöksi", Seppo Kääriäinen pohtii

Mikko Alkiolla on henkilökohtainen syy olla kiinnostunut soteuudistuksesta: "Sairastuin vakavaan sydänlihastulehdukseen"

Mikko Alkio erosi keskustasta, kun puolue käänsi selkänsä Juha Sipilälle – "Tekeillä oleva soteuudistus olisi karmea virhe"