Ihmiset & kulttuuri

Mikä kaikki vaikuttaa vakuutusten hintaan? Vakuutusyhtiön matemaatikko paljastaa

Vakuutusyhtiöiden matemaatikot laskevat, millä hinnalla vakuutus kannattaa myydä, että se kattaa riskit ja ylipäätään otetaan.
Carolina Husu
Autosi kertoo, millainen olet – ja vakuutusmaksusi on sen mukainen. ”Esimerkiksi auton teho, paino ja erityisesti merkki kertovat sinusta kuskina”, aktuaari Janne Kaippio sanoo. Myös värillä on väliä, mutta sitä ei käytetä. Tulevaisuudessa hyödynnetään enemmän tekniikkaa, kuten ajotapaa mittaavia antureita.

Oletko ajatellut, että vakuutuksilla on apteekin hinnat? Eipä ole, vaan hintaan vaikuttaa se, millainen sinä olet.

Vakuutusyhtiöiden matemaatikot laskevat, millä hinnalla vakuutus kannattaa myydä, että se kattaa riskit ja ylipäätään otetaan. Oikeastaan he siis määrittelevät vakuutusyhtiön kannattavuuden.

Ammattikuntaa kutsutaan aktuaareiksi. Se voi helposti mennä sekaisin yliaktuaarien kanssa, jotka puolestaan ovat tilastotieteilijöitä.

Niinpä Janne Kaippio on LähiTapiolan 18 koodaavan aktuaarin joukossa aktuaarijohtaja, mutta ei siis yliaktuaari.

Keskeinen ja kiinnostava osa työtä on hinnoittelu. Jos vaikkapa Espooseen ja Rautavaaralle rakennetaan samanhintaiset talopaketit, onko vakuutuksen hinta ja korvaus vaikka tuli­palon sattuessa sama? Kiinteistöjen markkinahinnathan ovat täysin erilaiset.

Lähtökohtana täysarvovakuuttamisessa on korvata palaneen tilalle nykymateriaalein vastaava uusi, Kaippio vastaa. Mutkikkaampaa voi olla remontoimattoman kohteen kanssa, jos pankki ei ole myöntänyt vähäarvoiselle kiinteistölle remonttilainaa.

Vakuutuksia voisi tietenkin myydä samalla hinnalla kaikille, ja joissakin maissa niin tehdäänkin.

Suomessa pyritään kuitenkin perimään maksu, joka vastaa riskiä, Kaippio sanoo.

Vuositasolla muutama prosentti vakuutetuista riskeistä toteutuu ja keskimäärin noin 70 prosenttia vakuutusmaksuista palautuu maksajille korvauksina. Emme vain etukäteen tiedä, kenen talo palaa, auto suistuu tieltä, kännykkä putoaa järveen tai jalka menee poikki.

”Työ on tilastojen pohjalta ennustamista ja sattumalla on suurin merkitys”, Kaippio summaa.

Toki hintaan vaikuttavat myös sääntely ja vakuutus­yhtiön voittotavoite.

Vakuutusmaksuunsa voi vaikuttaa myös itse. Kotivakuutuksissa painavat esimerkiksi ihmisen ikä, postinumero ja asunnon koko. Myös perheellisyys, lasten määrä, koulutus ja tulot kertovat vakuutusriskistä, mutta niitä tai ihmisen sairaushistoriaa ja geenitietoa ei sääntelyn vuoksi käytetä.

Tekniikan kehittyessä maksujansa voi alentaa käyttämällä esimerkiksi aktiivisuusrannekkeita, savu- ja vuotovahteja ja ajovahteja. Myös omavastuuosuuttaan voi nostaa.

Toisaalta tekniikka eli lääke­tieteen kehittyminen myös nostaa vakuutusten hintoja, ja paineet ovatkin suurimmat henkilövakuuttamisessa. Hoitovakuutuksia otetaan sitä hanakammin, mitä lyhyempi etäisyys on lähimmälle yksityiselle terveysasemalle. Maalla taas käydään enemmän julkisissa palveluissa.

Isoimpia vakuutustapauksia aiheuttavat myrskyt, tehdaspalot ja liukkaat kelit. Metsävakuutuksissa mallinnetaan parhaillaan Euroopan tasolla myrskyskenaarioita, tulvia ja tuholaisia, kun ilmasto lämpenee.

Kaippion mukaan hintaperusteita tarkennetaan koko ajan esimerkiksi koti-, metsä- ja maatilavakuutusten osalta. LähiTapiola on maatilavakuutuksissa ykkönen, mutta sato­vakuutukset ovat myyneet Kaippion mukaan ”aika huonosti”. Syinä ovat epäselvä vastuunjako valtion ja vakuutusyhtiöiden välillä sekä palvelun ja kysynnän kohtaamattomuus.

”Satovakuuttaminen on aika vaikea laji, koska data on hiukan liian karkeata ja pitäisi tietää, mitä kasvatat ja millaisessa maaperässä ja missä päin Suomea.”

Autovakuutuksissa hintaan taas vaikuttavat eniten asuinpaikka eli postinumero, ihmisen ikä ja itse auto.

Maalla autovakuutukset ovat halvempia, koska autokannalla on ikää ja ruuhkia vähän. Edes hirvet eivät vaikuta hintaan kuin pari prosenttia. Ajokilometrit otetaan huomioon diesel­autojen korkeampina vakuutusmaksuina.

”Ratkaisevinta on, minkälaisella autolla ajat, minkälainen olet henkilönä ja miten ajat. Sinusta kuskina kertoo esimerkiksi auton teho, paino ja erityisesti merkki”, Kaippio sanoo.

Kuulostaapa ennakkoluuloiselta! Jos vaihtaisin 13-vuotiaan Volkkarini vain vähän tuoreempaan Audiin, vakuutusmaksuni nousisi, vaikka omasta mielestäni ajotapani ei enää tässä iässä muutu.

Vakuutusyhtiöt kuitenkin ennakoivat, että tehokkaammalla autolla lähtisin liukkaammin liikennevaloista. Lisäksi uudempi auto on arvokkaampi ja kalliimpi korjata.

Toisaalta puhdas kolarointihistoria hilaa hintaa alaspäin. Mutta vaikka keski-ikäinen nainen olisikin itse melko harmiton tapaus maantiellä, hänen autollaan tötöilee jo seuraava polvi.

Yksi tarkasti seurattu vakuutusmaa on Britannia, jossa hinnoittelu ja riskien luokittelu on viety pitkälle ja ihmiset kilpailuttavat vakuutuksiaan vuosittain.

Siellä on havaittu, että esimerkiksi sähköpostiosoitteen loppuosa ja toiminta sosiaalisessa mediassa kielivät ihmisen riskistä. Myös punainen väri olisi hyvä syy korottaa vakuutusmaksua, mutta niin ei tehdä.

Suomessa käytettyjä ”helppoja” hinnoittelutekijöitä on 8–10, mutta ”eksoottisempiakin” on kokeiltu. Kojelautaan voidaan kiinnittää kamera tai anturi tai kännykkään ladata ohjelmisto, joka mittaa jarrutuksia, kiihdytyksiä ja ajotapaa yleensä. Britanniassa ja Yhdysvalloissa antureita käytetään, mutta Suomessa ei vielä laajemmin, Kaippio kertoo.

Aktuaarin työhön kuuluu hinnoitella, laskea riskejä, vakavaraisuus- ja vastuuvelkoja sekä antaa lausuntoja lainsäätäjälle ja osallistua tuotekehitykseen.

”Suomessa on kova osaaminen. Myös kansainvälisesti suomalaiset ovat erittäin aktiivisia Euroopan ja koko maailman aktuaariyhdistyksessä.”

Kaippio ei vastaa lainkaan käsitystä hiljaa ruutupaperilla ja laskimella ähräävästä nerosta, vaan hän on puhelias.

”Kyllä matemaatikot aika introverttejä ovat ja viihtyvät keskenään ja nyt etätöissä. Ihanaa, mikä rauha tehdä töitä!”

Kaippio on myös basisti eli toinen yleinen vitsien kohde.

”Mitä näkee, kun katsoo basistia syvälle silmiin? Takaraivon.”

Suomalaisten matematiikan osaamista aktuaari pitää melko heikkona. Hän oli itsekin ala-asteella seiskan oppilas, mutta yläasteen opettaja sytytti kipinän ja siitä lähtien todistuksessa seisoi kymppi.

”Ihmiset kuvittelevat aina, että eivät osaa ja että matikka on lahjakkuusasia. Mutta ei se ole, vaan hyvin pitkälle työstä ja ajankäytöstä kiinni.”

Kun aktuaari nyt kerran tuntee vakuutusten salat, kuinka hän on optimoinut omat vakuutuksensa?

”Kotivakuutus meillä on, mutta liikennevakuutus tulee työsuhdeauton mukana. Lapsille emme ole ottaneet hoito­vakuutuksia, vaan olemme ajatelleet, että jos yksityiselle lääkärille pitää mennä, maksetaan sitten itse.”

Janne Kaippio oli itse seiskan oppilas matematiikassa mutta innostui aineesta hyvän opettajan avulla yläasteella.

Yksi 180:stä

  • Janne Kaippio, omaa sukua Savolainen.
  • Syntynyt 1976 Helsingissä, asuu Espoossa
  • Koulutukseltaan matemaatikko. Yksi Suomen noin 180 sertifioidusta vakuutusmatemaatikosta.
  • Sosiaali- ja terveysministeriön aktuaari- eli vakuutus- matemaatikkotutkintoja myöntävän lautakunnan puheenjohtaja vuodesta 2010. Ohjaa graduja, kirjoittaa eurooppalaisessa työryhmässä koulutusvaatimuksia aktuaareille.
  • Tekee aktuaarikonsultointia vakuutusalalla myös oman yrityksensä kautta.
  • Juoksee ja soittaa kontra-, sähkö- ja ukulelebassoa.
  • 14- ja 16-vuotiaat lapset, vaimo alakoulun luokan- opettaja.

”Ihmiset kuvittelevat aina, että matikka on lahjakkuusasia. Mutta ei se ole.”

Lue lisää

Poltatko kynttilää jääkaapissa tai muuten koitat kylmäsavustaa omatekoisilla virityksillä – ei kannattaisi, viritykset ovat aiheuttaneet jo miljoonien eurojen vahingot

Eläintilalla hyökkäys voisi sekoittaa lypsyrobotin, ruokintajärjestelmän tai kanalan ilmanvaihdon – maatiloillakin muistettava kyberturva

Tämä kodin turvallisuutta lisäävä teko jää yli puolelta suomalaista tekemättä kuukausittain – vakuutusyhtiö patistaa varovaisuuteen, kun tunnelmoidaan kynttilänvalossa

Vakuutuksen ostaminen metsän turvaamiseksi Aila-myrskyn alla voikin jäädä haaveeksi – "Emme tässä tilanteessa myy uusia metsävakuutuksia"