Ihmiset & kulttuuri

Fanny Fröman tekee alakouluikäisille suunnattuja uutisia, sillä lapset kaipaavat tietoa yhtä paljon kuin aikuisetkin

Fanny Frömanin mielestä lapsille pitää kertoa vakavistakin aiheista. On kuitenkin oltava tarkkana, miten sen tekee.
Sanne Katainen
Fanny Fröman on toiminut Lasten uutisten ankkurina ohjelman alusta asti. Toimituksen esimies ei ole malttanut luopua tehtävästä, sillä pitää siitä niin paljon.

Helsingin Sanomien Lasten uutisten ankkuri Fanny Fröman ei ajatellut päätyvänsä työskentelemään lasten kanssa. Jälkikäteen se on hänestä kummallista. Ohjelman viiden ilmestymisvuoden aikana on käynyt selväksi, että juuri tätä hän haluaakin tehdä.

Fröman on toiminut Lasten uutisten ankkurina ohjelman alusta asti. Ennen nykyistä työtään hän teki ”tavallisia aikuisille suunnattuja uutisia”.

Kun HS kysyi Frömania uuden uutisohjelman tekijäksi vuonna 2016, hän innostui ajatuksesta heti. Mieleen palasi muisto omassa lapsuudessa luetuista uutisista.

”Aloin lukea Hesaria ja varsinkin kaupunkisivuja, kun olin 12-vuotias. Oli innostavaa huomata, että uutisissa käsiteltiin minulle tuttuja paikkoja ja kerrottiin asioista, jotka koskettivat myös omaa elämääni.”

Frömanille on työssään tärkeää muistaa oma lapsuutensa. Se helpottaa vaikeiden asioiden selittämistä yksinkertaisesti ja yleisön näkökulmasta kiinnostavasti. Tosin lapset eivät ole vain yleisöä. He pääsevät Lasten uutisissa ääneen asiantuntijoina ja toimittajina.

Lapset osallistuvat myös aiheiden valintaan ja suunnitteluun. Lasten uutisten toimitus tekee kouluvierailuja ja on läsnä sosiaalisissa medioissa.

”Aiheiden valinnassa on tärkeää olla tiiviisti lasten kanssa tekemissä”, Fröman kertoo.

Lasten aliarviointi ei ole Suomessa tavatonta. Saatetaan esimerkiksi ajatella, että heille ei kannata kertoa asioista, joista he eivät kuitenkaan ymmärrä. Tällainen ajattelumalli on harvinaisempaa muissa Pohjoismaissa. Niissä myös Lasten uutisten kaltaisia ohjelmia on tehty kauemmin kuin Suomessa.

Fröman muistuttaa, että alakouluikäisilläkin on hyvä ymmärrys maailmasta ja suuri tiedonjano. Ymmärrys uutisten sanastosta ei ole samalla tasolla kuin aikuisilla. Sen ei kuitenkaan pidä olla esteenä maailmasta kertomiselle.

”Lapsille suunnatuissa uutisissa jotkut termit täytyy selittää auki eri tavalla kuin aikuisille. Ei voi esimerkiksi sanoa hallitus, vaan tuota sanaa täytyy selittää, eli Suomen asioista päättävä hallitus. Samoin jos puhutaan osakkeista, täytyy selittää, mitä osakkeet ovat.”

Monimutkaisia termejä ei voi käyttää avaamatta niitä. Toisaalta sama sääntö pätee myös aikuisille suunnatuissa uutisissa. Niidenkin tulisi olla kaikille lukijoille ymmärrettäviä.

Osana Helsingin Sanomia Lasten uutisissa hyödynnetään myös lehden muita sisältöjä. Jos aikuisille tarkoitettu juttu on hyvin kirjoitettu, sen muuttaminen lapselle ymmärrettävään muotoon käy Frömanin mukaan helposti.

Frömanilta kysytään usein, millaisia aiheita Lasten uutisissa käsitellään. Samanlaisia kuin aikuistenkin uutisissa, hän vastaa.

”Kaikkein eniten lapset toivovat uutisia ilmastonmuutoksesta. Muita suosittuja aiheita ovat lemmikit, tiede ja Donald Trump. Tietysti täytyy muistaa, että lapset ovat hirveän erilaisia, eikä ole olemassa yhtä aihetta, joka kiinnostaisi kaikkia lapsia.”

Fröman on kuitenkin huomannut, että vakavat ja dramaattiset uutiset kiinnostavat sekä lapsia että aikuisia.

Tammikuun aikana ohjelmassa on käsitelty muun muassa koronavirusrokotetta, koulukiusaamista ja Yhdysvaltain kongressirakennuksen valtausta. Toisinaan vanhemmat ihmettelevät aihevalintoja. Heitä voi huolestuttaa esimerkiksi ilmastonmuutoksen kaltaisen vakavan aiheen vaikutus lapsen ajatteluun.

Fanny Frömanin mielestä lapsille suunnattuja uutisia tehdessä on tärkeä harkita, miten asioista kertoo. Vaikeista ja pelottavistakin aiheista voi puhua. On kuitenkin oltava huolellinen. Vaikka lapset ymmärtävätkin paljon, heidän ei tarvitse tietää kaikkea.

”Mietimme toimituksessa esimerkiksi sitä, tarvitseeko kaikkia asiaan liittyviä yksityiskohtia kertoa. Aiheista olisi kerrottava tavalla, joka ei lisää pelkoa. Esimerkiksi ilmastonmuutoksesta haluamme kertoa ratkaisukeskeisesti”, Fröman sanoo.

Kaikki asiat eivät ole lapsille sopivia. Aiheita harkitessa Fröman ja muut Lasten uutisten toimittajat kuitenkin miettivät, kuulevatko lapset niistä joka tapauksessa.

Jos vastaus on kyllä, on parasta uutisoida tavalla, jonka lapset ymmärtävät.

Lue myös:

Kasviproteiini pyrkii sekasyöjien lautasille – valmistajat kaipaavat Suomeen kasviproteiinin jalostuslaitoksia ja tähtäävät myös vientiin

Lue lisää

HS Vieraskynä: Eläinten ja lintujen talviruokinta on lopetettava – luonnonvaraisten eläinten määrä on noussut luonnottoman suureksi

HS: Markku Ollikainen kohdistaisi päästöpäätökset rehuntuottajille

HS: Tullin koronakoiria ei ollakaan ottamassa käyttöön

Fanny Fröman auttaa lapsia löytämään ja ymmärtämään uutisia – näin erilaista heidän palautteensa on aikuisiin verrattuna