Perjantain 3.12. lehden jakelussa on häiriöitä. Näköislehti ja verkkosisällöt ovat toistaiseksi vapaasti luettavissa.
Ihmiset & kulttuuri

"Kulutusvalinnat ovat jokaisen oma asia, kunhan tiedostaa niiden ympäristövaikutukset" – Ilmastoasioiden pääneuvottelija Marjo Nummelin tekisi vihreistä valinnoista helpompia

Suomi on ilmastokokouksissa kokoaan suurempi toimija, kuvailee Suomen ilmastoasioiden pääneuvottelija Marjo Nummelin.
Sanne Katainen
Marjo Nummelinille YK:n ympäristöteemaiset huippukokoukset ovat olleet uran kohokohtia ja koko maailmalle käännekohtia. Riossa 1992 tunnustettiin maailmanlaajuisten ympäristöongelmien vakavuus ja Pariisissa 2015 otettiin valtava edistysaskel ilmastonmuutoksen torjunnassa. Valtaosa valtioista sitoutui vähentämään päästöjään.

Kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa alkaa väsymys painaa loppua kohden ja tunteet ovat pinnassa. Kun Pariisin ilmastosopimus julistettiin syntyneeksi joulukuussa 2015, kokouspaikalla ihmiset halailivat vierustovereitaan silmäkulmat kosteina. Taputukset ja helpotuksen huudahdukset täyttivät salit.

Neuvotteluissa mukana ollut Marjo Nummelin tunsi, että jotain isoa tapahtui: "Maailma muuttui."

Niin todella teki, sillä leijonanosa maailman maista sitoutui pyrkimään toimiin, joiden avulla ilmaston lämpeneminen rajattaisiin alle 1,5 asteeseen. Tavoite edellyttää valtioilta yhä kunnianhimoisempia päästöleikkauksia.

Marraskuussa Skotlannin Glasgowssa järjestettävässä ilmastokokouksessa on tarkoitus kuroa päästövähennyskuilua umpeen. Nummelinin mukaan nykyisillä sitoumuksilla ja toimilla ilmasto lämpenee arviolta 2,4 astetta ja se on liikaa.

Vappuna Nummelin hyppäsi suuriin saappaisiin aloittaessaan Suomen ilmastoasioiden pääneuvottelijana. Hän vastaa Suomen valmistautumisesta kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin EU:ssa ja YK:ssa sekä toimii ministeriöiden välisen ilmastoneuvotteluryhmän puheenjohtajana ja YK:n ilmastosopimuksen kansallisena yhteystahona.

Kuulostaa siltä, että käsissä on pysyttävä melkoinen vyyhti lankoja.

Pitkän virkamiesuran ilmastoasioiden parissa tehnyt Nummelin myöntää, että seurattavaa on rutkasti.

"Aikanaan minulla oli muovitasku, johon keräsin ilmastonmuutosaiheisia lehtijuttuja. Enää pitkiin aikoihin sellainen ei ole ollut mahdollista. Kaikkeen liittyvä ilmastonmuutos on lyönyt hienosti läpi mediassa", Nummelin kertoo.

"Välillä on tuska, kun kaikkia artikkeleita, tieteellisiä raportteja ja keskusteluita ei pysty seuraamaan, mutta onneksi apuna on kansallisen ja EU:n ilmastopolitiikan koosteita."

Ympäristöongelmien mittavuuden Nummelin ymmärsi seurattuaan YK:n uraauurtavaa ympäristökokousta Riossa 1992. Siellä maapallon johtajat ilmaisivat ensimmäistä kertaa huolensa ympäristöasioista, kuten monimuotoisuuden hupenemisesta, aavikoitumisesta ja ilmastosta.

"Sieltä lähti kestävän kehityksen käsite. Aiemmin ympäristöasiat olivat näyttäytyneet paikallisina ja alueellisina, mutta Rion kokous avasi silmät sille, että ne ovat isoja globaaleja kysymyksiä, jotka on ratkaistava yhdessä. Asioiden kiireellisyys on korostunut matkan varrella."

Porvoon lapsuudenmaisemista ponnistava Nummelin opiskeli yliopistossa englantia, mistä on suuresti hyötyä kansainvälisessä työssä. Aksentteja on monenlaisia, mutta niihin tottuu nopeasti ja pääsääntöisesti neuvottelijat puhuvat hyvää englantia.

Nummelin osaa myös saksaa ja ruotsia sekä pärjää alustavasti ranskan kielellä, mikä on Brysselin työvuosien peruja.

Nyt Nummelinin sormet syyhyävät päästä neuvottelemaan kasvotusten. Odotukset Glasgowhun ovat suuret, sillä se on korona-ajan peruuntumisten takia ensimmäinen kokous kahteen vuoteen.

Etäyhteyksillä valtioiden välisiä päätöksiä ei voida toistaiseksi tehdä. Jännitettävänä onkin, pääsevätkö pitkittyneen koronakurimuksen kanssa painivien kehittyvien maiden edustajat marraskuussa paikan päälle.

Kaksiviikkoisessa kokouksessa päivitetään ja tiukennetaan Pariisin sopimuksessa mukana olevien valtioiden päästövähennyssitoumuksia. Jotkut osapuolet ovat niin jo tehneetkin. Esimerkiksi EU on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta.

Suureksi iloksi myös USA on jälleen tukevasti mukana sopimuksessa. Isäntämaa Isolla-Britannialla on kaikkein kunnianhimoisin tavoite leikata päästöjään 68 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Uusia päästövähennyslupauksia tulisi tiristää myös ilmastonmuutokseen vähätellen suhtautuvilta suurpäästäjiltä, kuten Brasilialta ja Saudi-Arabialta.

Skotlannissa pitäisi sopia yksityiskohtia, miten maat raportoivat ilmastotoimistaan. Hiottavaa riittää myös kehittyville maille suunnatun ilmastorahoituksen määrässä ja ennakoitavuudessa. Lisäksi markkinamekanismien säännöt pitäisi saada valmiiksi, jotta vältyttäisiin esimerkiksi päästövähennysten kaksoislaskennalta.

"On saatava vedenpitävä järjestelmä, jotta päästöoikeuksien kauppa varmasti toimii kunnianhimoisesti."

Kokousta on valmisteltu paljon ja tullaan valmistelemaan etäyhteyksien varassa, jotta asioista päästäisiin mahdollisimman helposti sopuun varsinaisessa kokouksessa.

Suomi on Nummelinin mukaan ilmastokokouksissa kokoaan suurempi toimija, jonka jälki näkyy monissa asiakokonaisuuksissa. Edellinen pääneuvottelija, ympäristöministeriön yksikönpäällikkö Outi Honkatukia toimii yhtenä EU:n kolmesta pääneuvottelijasta vastaten rahoitukseen liittyvistä kysymyksistä.

Maailmalla noteerataan Suomen kunnianhimoinen tavoite saavuttaa hiilineutraalius 2035 mennessä. Suomelle tärkeää on muistuttaa arktisen alueen erityisasemasta, sillä pohjoisessa ilmaston lämpeneminen verottaa rajusti muun muassa lumi- ja jääpeitettä. Sään ääri-ilmiöt ovat jo nähtävissä ja koettavissa arkisessa elämässä.

Kansalaisten ei tarvitse Nummelinin mielestä olla täysin perillä, mistä kaikesta kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa väännetään. Riittää, kun ymmärtää ongelman vakavuuden ja sen, että maailmanlaajuisia toimia tarvitaan.

Yksittäiset ihmiset voivat kantaa kortensa kekoon kulutusvalinnoilla. Niiden suhteen Nummelin ei ole ehdoton, eikä hän lähde valistamaan ketään. Hänen mielestään on jokaisen oma päätös, millaisia valintoja tekee, kunhan vain joskus pysähtyy pohtimaan valintojensa ympäristövaikutuksia. Kaikkien ei tarvitse tehdä kaikkea. Tärkeää olisi, että päättäjät tekisivät kestävistä valinnoista kuluttajille helpompia.

Helsingin keskustassa asuvalle Nummelinille on luontevinta kävellä, pyöräillä ja liikkua julkisilla. Hän ymmärtää hyvin, ettei kaikkialla pärjää ilman autoa.

Kunnallisvaalien lähestyessä on paikallaan korostaa äänestämisen tärkeyttä. Ehdokkailla on erilaisia ilmastopainotuksia. Nummelinin mielestä on erityisen hienoa, että nuorten ääni tulee ilmastokeskustelussa yhä vahvemmin esiin. Eikä huoli planeetan tulevaisuudesta ole jäänyt pandemian jalkoihin.

Sanne Katainen
Marjo Nummelinin mielestä on jokaisen oma päätös, millaisia kulutusvalintoja tekee, kunhan välillä pysähtyy pohtimaan valintojensa ympäristövaikutuksia. Päättäjien pitäisi tehdä vihreistä valinnoista helppoa.

Marjo Nummelin

  • Suomen pääneuvottelija kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa.
  • Syntynyt Kuusankoskella, asunut lapsuutensa Porvoossa ja asuu nykyään Helsingissä.
  • Filosofian maisteri, opiskellut viestintää ja englantia.
  • Työskennellyt ulkoministeriössä valtioneuvoston kansliassa, Brysselissä Suomen EU-edustustossa ja Euroopan komissiossa sekä ympäristöministeriössä vuodesta 1996.
  • Harrastukset lukeminen ja kävely.
Lue lisää

Maailma on etenemässä kohti tukalaa 2,4 asteen kuumenemista, ilmastokokouksen puheenjohtaja Iso-Britannia piiskaa maita tiukempiin päätöksiin – Suomi liittyi liikennepäästöjä vähentäviin aloitteisiin

Ville Niinistöstä europarlamentin pääneuvottelija hiilinieluista – "Luonnon ja ilmaston vaaliminen sekä kestävä talous eivät ole toisilleen vastakkaisia tavoitteita"

Marraskuun ilmastokokouksen onnistuminen vaatii kaikkien sopimusmaiden läsnäoloa – isäntämaa Iso-Britannia rokottaa kehitysmaiden edustajia ja toivoo hiilenpolton alasajoa

Maatalous aina syyllinen