Ihmiset & kulttuuri

Pekka Viljakainen loi maailmalle verkkopankin, ja nyt hän varoittaa suomalaisia Venäjä-hysteriasta: "En näe Venäjällä mitään riskiä, mitä ei ole kansainvälisillä markkinoilla yleensä"

Joroisissa kasvanut suursijoittaja toimii Venäjän hallituksen neuvonantajana ja näkee itänaapurissa suuria mahdollisuuksia.
Kimmo Haimi
Pekka Viljakainen on nähnyt Venäjällä, kuinka pakotteiden jälkeen ranskalaiset ovat vallanneet siellä jogurttimarkkinat ja italialaiset panneet pystyyn maailman suurimman suklaamunatehtaan. Suomi on samassa EU:ssa, mutta esimerkiksi Valio valitsi toisin. "Suomalaiset suhtautuvat Venäjään hysteerisesti", hän harmittelee.

Harvalla on Suomessa oma kirkko, liuta yrityksiä ja puhesuhde Venäjän hallitukseen. Ja pää täynnä kiinnostavia visioita.

Mutta Pekka Viljakainen, 49, ei olekaan kuka tahansa. Hän ajatteli isosti jo pienenä: perusti ensimmäisen yrityksensä 13-vuotiaana, kehitti maailmalle verkkopankin, vaurastui ja jäi eläkkeelle 11 vuotta sitten.

"Tulin tuohon sohvalle, mutta en jaksanut olla siinä kuin kaksi viikkoa", hän nauraa kotonaan Sipoossa.

Visiointi ja sisukkuus ovat Viljakaiselle verenperintöä.

"Emme ole aatelisia tai älykköjä, mutta aina on oltu kovia sotilaita ja palveltu niitä, jotka maksavat eniten, hyvin joviaalisti milloin Ruotsin, milloin Venäjän vallan alla."

Isoukki A.J. Viljakainen lähti Joroisista, kun kotitilan sai vanhempi veli. Hän käveli kiukkuisena 85 kilometriä Savonlinnaan mukanaan vain rippipuku. Sekin piti palauttaa pikkuveljelle seuraavana vuonna.

Miehestä tuli kauppaneuvos ja tunnettu konekauppias. "Hän oli legenda. Hän hakkautti hautakiveensäkin 30 vuotta etukäteen Johtaja Viljakainen, etteivät sukulaiset munaa sitäkin." Isoisä teollisuusneuvos Kyösti Viljakainen kuuluu Nokian telecom-haaran perustajiin.

Pekka Viljakainen eli ensimmäiset vuotensa Helsingissä, mutta psykologi–sairaanhoitaja-vanhemmat halusivat kasvattaa lapsensa maalla. Sukutila oli myyty, joten perhe asettui lähelle pieneen mökkiin. Sen navetanpäädyssä Pekka-poika perehtyi tietokoneisiin ja perusti yrityksensä.

Pekka onnistui ostamaan Kaitaisten kantatilan takaisin sukuun. "Oikeastaan 2-vuotias poikani prinssi Daniel."

Joroisten kartanohistoria juontaa Ruotsin valtaan. Kuningas lähetti itsepäisimmät sotapäälliköt Joroisiin suojaamaan itärajaa ja antoi palkkioksi kartanon.

Myös Viljakainen rakennutti kartanon. Ympäröivä suuri puutarha ja vaimolle rakennettu ortodoksikirkko ovat suosittuja retkeilykohteita. Parin vuoden kuluttua metsään nousee viiden tähden huvila-alue, jonka taso tyydyttää miljardöörejäkin.

Raha on Viljakaiselle väline toteuttaa vielä isompia unelmiaan. Siksi pitää ymmärtää mennyttä ja vuotta 1995, jolloin tekniikan ylioppilas oli vielä tyhjätasku. "Jos jonkun isä olen, niin nykyisen verkkopankkitoiminnan ja sähköisen tunnistamisen. Tein maailman ensimmäinen internetpankin vuonna 1995. Kukaan ei uskonut siihen, ei äiti, pankkitarkastus eikä kuluttaja-asiamies Erik Mickwicz, koska internetissä ei voi maksaa laskuja. Moni kuitenkin maksaa", Viljakainen vinoilee.

"Kaikki, mitä olen tehnyt elämässäni, liittyy uuteen teknologiaan. Mutta: olen koettanut olla aina siellä, minne kiekko menee seuraavaksi. En siellä, missä se jo on."

Juuri nyt hän uskoo kalaan, aurinkoon ja tulevaisuuden logistiikkaan. Ja Venäjään.

Eläkeläis-Viljakainen kutsuttiin vuonna 2010 itsenäiseksi neuvonantajaksi Skolkovo-hankkeeseen, joka seuloo Tekesin tai Amerikan Piilaakson tavoin parhaita innovaatioita. Viljakainen ajoi ensi töikseen duumassa muutoksen lakiin numero 241, ettei yritysten tarvitse toimia Moskovassa. Nyt Skolkovoita on 15, kaikilla Venäjän 10 aikavyöhykkeellä.

Skolkovo ja Venäjä tarjoavat kauppamahdollisuuksia ja hyviä sijoituskohteita. Suomessa on liian vähän asiantuntijoita.

"Suomalaiset suhtautuvat Venäjään hysteerisesti. Mutta pelko tulee aina tietämättömyydestä, enkä näe Venäjällä mitään riskiä, mitä ei ole kansainvälisillä markkinoilla yleensä", hän sanoo ja pitää "pullopersehommana” torjua venäläisiä tai kiinalaisia sijoittajia. Taustat pitää tietenkin tarkistaa.

Pakotteissa Suomen pitäisi saada käyntiin vuoropuhelu.

"Suomesta tunnettiin Venäjällä vain Ville Haapasalo, Valio ja Viola-juusto. Valio ei tehnyt sinne omaa tuotantoa, mutta ranskalaiset panivat haisemaan ja ostivat kaikki isot meijerit. Nyt Danonen jogurtteja on joka paikassa. Italian jättimäinen Ferrero teki Venäjälle maailman suurimman suklaamunatehtaan."

Venäjä myös siksi, että Ruotsi on liian kallis, Viro pieni "ja pohjoisessa on vain joulupukki.

"Yhdysvaltoihin en ole halunnut lähteä, koska se on liian kaukana Joroisista. Lisäksi olen pitänyt elämäni helppona ja maksan veroni Suomeen. Saan ilmaisen hammashoidon, jota tosin en käytä.”

FAKTA:

Pekka Viljakainen

Syntynyt 20. huhtikuuta 1972 Turussa, kotipaikka Sipoo.

Tekniikan ylioppilas, töissä Tiedolla 1986–2010.

Myi 13-vuotiaana perustamansa Visual Systems -yrityksen TietoEnatorille 400 miljoonalla markalla vuonna 1998. Otti osuutensa osakkeina, on yhä Tiedon suurin yksityinen omistaja.

Omistajana 29 yhtiössä, usean kotipaikka Joroinen. Tärkeimpiä sijoitusyhtiöitä AII Corporation, Ahopelto Capital, kalankasvattamo Finnforel ja robotiikkayhtiö Zyfra.

Venäjän teknologiakehittäjä Skolkovan ja Venäjän postin hallituksen jäsen, Venäjän hallituksen neuvonantaja.

Harrastaa lentämistä autopilotillisella Robinson R44 -helikopterillaan.

Vaimo pianisti Anastasia Injushina, kaksi lasta.

Lue lisää

Toive Ruotsiin: Hultqvistin linja jatkukoon

YIT pohtii Venäjän-liiketoimintojensa myymistä

Mitä ihmettä? Valion proteiinirahkassa on vähemmän proteiinia kuin tavallisessa rahkassa

Yli kaksi kolmesta venäläisestä suhtautuu Suomeen edelleen myönteisesti – suomalaisista tunnetaan parhaiten Haapasalo, Mannerheim ja Häkkinen, Niinistön tuntee vain yksi sadasta