Ihmiset & kulttuuri

"Muutto maalle on ollut vain hyvä asia" – Petteri "Peltsi" Peltola pakeni aamuruuhkia Helsingistä Mathildedaliin

48-vuotias helsinkiläislähtöinen yrittäjä Petteri "Peltsi" Peltola unelmoi maatilasta ja metsänomistamisesta.
Jaana Kankaanpää
Peltolalla on Mathildedalissa yhteiskäyttöranta muutaman naapuritalon kanssa.

Petteri "Peltsi" Peltola kimpaantui Helsingin ainaisiin ruuhkiin ja muutti vaimonsa kanssa omakotitaloon Salon Mathildedaliin joulukuussa 2019.

Peltola on kotoisin Helsingistä ja kakkosasunto on yhä Lauttasaaressa, mutta hän on viettänyt suurimman osan ajasta maaseudulla.

”Olen viettänyt lapsuuden kesäni maalla, erityisesti Nummi-Pusulassa isäni lapsuudenkodissa. Meillä oli myös mökki Suomusjärvellä, mistä äitini on kotoisin. Maalla opin kalastamaan, tekemään käpylehmiä ja käyttämään puukkoa. Sellaisia asioita ei joka kaupunkilaislapsi osannut”, kertoo Peltola.

Suurimman osan elämästään kaupungissa viettänyt Peltola kokee olevansa uuden ajan hybridiasukas. Hän viihtyy sekä maalla että kaupungissa. Molemmissa on omat hyvät puolensa.

”20 vuotta jaksoin seistä päivittäin kehällä ruuhkassa, mutta lopulta siihen meni täysin hermo. Liikennemäärät eivät ole Helsingissä lisääntyneet, mutta silti kaupungissa on yhä enemmän ruuhkaa.”

Jaana Kankaanpää
Peltola harrastaa säännöllisesti padelia. Mathildedalin padelkenttä on mahdollistanut padelharrastuksen jatkumisen.

Peltola kertoo, että maalle muutto on ollut hyväksi terveydelle. ”Leposykkeeni alenee huomattavasti maalla ollessani, koska elämä on rauhallisempaa.”

”Maalla minulle on tärkeää vapaus liikkua. Maaseutuvastaiset ihmiset kommentoivat usein maaseudun huonoja harrastusmahdollisuuksia ja sitä, että maalla asuessa pitää lähes aina omistaa auto. Olen kuitenkin voinut jatkaa harrastuksiani, golfia ja padelia, myös Mathildedaliin muutettuani.”

Maaseudun heikot kulkuyhteydet ovat nykyään jatkuvasti keskustelun aiheena. ”Monille maaseutu tuntuu mahdottomalta asuinpaikalta huonojen kulkuyhteyksien takia. Kaikilla ei ole mahdollisuutta tai halua hankkia autoa. Minä en ole kokenut sitä ongelmaksi”, Peltola kertoo.

Peltola ylistää kyläläisten yhteisöllisyyttä ja avuliaisuutta.

”Kuljen autolla paljon töiden merkeissä, mutta usein sovin tuttujen kanssa kimppakyydeistä. Meillä on muutaman kilometrin päässä Teijossa tiivis urheilurinki, jonka kautta hoituvat niin kimppakyydit kuin aggregaatin lainaus. Tänäänkin menen kaverin kyydillä Helsingistä Mathildedaliin, koska vaimo tarvitsee autoa Helsingissä”, Peltola kertoo.

Jaana Kankaanpää
"Leposykkeeni on maalla matalampi kuin kaupungissa.

”Mummoni tapasi aina sanoa, että mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän on keväisin hinku saada sormet multaan. Olen huomannut saman itsessäni”, Peltola kertoo.

Maatalouskin kiinnostaa Peltolaa. ”Omistan muutaman hehtaarin maata Nummi-Pusulassa isäni lapsuudenkodin vieressä, mutta pellot ovat nyt vuokralla. Joka vuosi kyllä mietin, että pitäisikö itse ruveta maanviljelijäksi tai ostaa metsää. Ne ovat olleet unelmiani jo pitkään”, Peltola hymyilee.

Jaana Kankaanpää
Mathildedal on kesäisin vilkas turistikohde. Peltolan ympärillä, kylän päätien varrella, näkyy paikallisten yritysten kylttejä.

Mathildedal on noin 130 vakituisen asukkaan kylä Halikonlahden rannalla Salon Perniössä. Paikka tunnetaan ruukkikylästään, joka kiinnostaa tuhansia turisteja erityisesti kesäaikaan.

Matka kauppaan ei ole pidentynyt muuton myötä. ”Viidessä minuutissa pääsen kauppaan molemmissa paikoissa. Mathildedalin pienen kyläkaupan aukioloajat ovat toki lyhyemmät kuin Lauttasaaressa, mutta hädän tullen voi sitten soittaa kaupan omistajalle ja pyytää häntä avaamaan kaupan”, Peltola naurahtaa.

Mathildedalin viereisessä kylässä Teijossa, noin neljän kilometrin päässä, on luontopainotteinen alakoulu. ”Kouluikäisten lasten kanssa maalle muuttaminen olisi haasteellisempaa, mutta täälläkin on mahdollisuus käydä kyläkoulua.”

Työt ovat siirtyneet koronan myötä myös suureksi osaksi kotiin Mathildedaliin. Peltola omistaa yhtiökumppaninsa kanssa kaksi yritystä. Toisessa yrityksessä on noin 1 500 kaupan alan työntekijää Helsingissä, Turussa ja Tampereella.

”Käyn viikoittain kaupungeissa työtapaamisissa, mutta suuri osa työstä onnistuu myös kotoa käsin. Työhaastattelutkin saadaan pidettyä etänä”, Peltola kertoo.

Jaana Kankaanpää
"Muutto maalle on ollut ainoastaan hyvä asia. Marraskuun pimeydestäkin selvittiin takkatulen ääressä", Peltola nauraa.

Maalla asumisessa ei ole Peltolan mielestä juurikaan huonoja puolia. ”Luulin, että marraskuun pimeys olisi ollut minulle liikaa, mutta sitä ei edes huomannut, kun takassa oli jatkuvasti valkea. Huonoja puolia ei omalla kohdallani oikeastaan ole, maaseudulle muuttaminen on tuonut elämääni vain hyviä asioita.”

”Pienessä kylässä naapurit tietävät aina toistensa asiat, mutta se on mielestäni lähinnä huvittavaa”, Peltola naurahtaa.

Peltolaa ihmetyttää, että Helsinkiin muuttaa yhä enemmän ihmisiä. ”Mielestäni on naurettavaa, että kaikki ihmiset haluavat pakkautua samaan kylään asumaan. Korona on osoittanut, että etätöitä voi tehdä myös maaseudulta käsin. Jos on tarve, niin kaupunkiin voi matkustaa vaikka kerran viikossa junalla. Toivon, että koronan myötä Suomeenkin rantautunut monipaikkainen työskentelymalli edistäisi maaseudulle muuttamista.”

Peltola kannattaa kaksoiskuntalaisuutta. ”Olisi järkevää, että verot maksettaisiin sinne, missä vietetään aikaa. Koronan myötä kodeista siirryttiin mökeille, mutta verot maksetaan edelleen sinne, missä ollaan kirjoilla. Asun 26–27 päivää kuukaudesta Mathildedalissa, mutta kirjat ovat toistaiseksi Helsingissä”, hän sanoo.

Jaana Kankaanpää
Maalle muutto on mahdollistanut pitkään haaveissa olleen BMW 316 ostamisen. Auto on vuoden 1980 vuosimallia ja se on museorekisterissä.

Muutto Mathildedaliin tapahtui puolivahingossa. Peltola etsi vaimonsa Mia Nygård-Peltolan kanssa alun perin toista kotia Lohjanjärven rannalta, mutta sieltä ei pitkän etsinnän jälkeen löytynyt myytävää taloa.

Sattumalta talo löytyi kuitenkin marraskuussa 2019 Mathildedalista. ”Kuukauden päästä tarjouksesta saimme avaimet käteen. Vietimme joulun uudessa kodissa, jossa meillä oli siinä vaiheessa pöytä, tuolit ja sänky”, Peltola nauraa.

Ystävät ovat suhtautuneet maalle muuttoon monin eri tavoin. ”Yksi kaveri kysyi, että olenko menettänyt järkeni. Juttelimme asiasta kuitenkin pitkään ja selitin, millaisia hyviä puolia maalla asumisessa on. Kaikki eivät tule ajatelleeksi, että maalle muuttaminen olisi edes vaihtoehto”, Peltola hymähtää.

”Toisaalta ystävät ovat olleet kiinnostuneita uutta maalaiselämäämme kohtaan ja moni pohtii itsekin maalle muuttoa.”

Maalle muuttaneet kaupunkilaiset otettiin hyvin vastaan uudessa kotikylässä.

Peltola on aktiivinen Twitterin käyttäjä. Hän ottaa twiiteissään usein kantaa maaseudun asioihin ja päätöksentekoon.

”Kaupungista voi viedä maaseudulle uuden näkökulman. Paikalliset voivat tehdä asiat 20 vuoden ajan tietyllä tavalla, mutta kaupunkilaistulokas voi kyseenalaistaa vanhat kaavat. Paikalliset voivat esimerkiksi ajaa päivittäin tyhjillään olevan rakennuksen ohi eikä sille siltikään ole tehty mitään. Maalle muuttaneilla on erilainen näkemys maailmasta, ja tyhjillään oleville rakennuksille voi löytyä uusia käyttöideoita.”

Lue lisää

Muutto käy, ja mökkikauppa

Muuttovoittoa keräsivät alkuvuonna eniten Tuusula, Järvenpää ja Kaarina – suurimmat häviäjät olivat Helsinki, Turku ja Vaasa, joihin muutetaan syksyllä opiskelemaan

Kysely: Maalaiset tyytyväisimpiä asuinpaikkaansa, pikkukaupunkien vetovoima kasvussa

Myynnissä 65 000 euron tammi, kaupan päälle saa mummonmökin – myynnin taustalla helsinkiläisparin pysyvä maallemuutto