Ihmiset & kulttuuri

Pohjois-Ruotsissa riemastuttiin Kampradin perinnöstä – "Elävä maaseutu oli hänelle tärkeä asia"

Ihmiset & kulttuuri 14.03.2018

Ikean perustajan pohjoisen sympatioista on esimerkkinä Haaparannan Ikea-myymälän perustaminen. Monet muut Ikean johdossa vastustivat sitä.


Rami Marjamäki
Pohjois-Ruotsin elinkeinoelämälle on luvassa kehittämisrahaa tammikuussa edesmenneen Ikean perustajan Ingvar Kampradin perinnöstä. Kuvassa on Ikean Tampereen myymälä.

Ikean perustaja Ingvar Kamprad oli kotoisin Etelä-Ruotsista Smoolannista, ja hänen kotiseuturakkautensa oli Ruotsissa tunnettu asia.

Sen vuoksi uutinen siitä, että hänen perinnöstään puolet on testamentattu Ruotsin pohjoisimman osan eli Norrlannin yritystoiminnan kehittämiseen, tuli yllätyksenä.

Ruotsalaismedioiden mukaan Ingvar Kamprad oli kuitenkin suuri maaseudun ystävä.

"Hän katsoi, että Norrlannin maaseudulla on erityisiä ongelmia", perustelee Kampradin perheen säätiötä johtava Lena Fritzén Land-lehdessä.

"Elävä maaseutu oli Ingvar Kampradille tärkeä asia. Että ihmiset voivat elää ja toimia koko Ruotsissa", hän kuvailee Kampradin tahtoa.

Kamprad oli Ruotsin nykyisen maaseutuministerin, haaparantalaisen Sven-Erik Buchtin hyvä ystävä, Dagens Nyheter -lehti kertoo. Miehet ystävystyivät Buchtin toimiessa Haaparannan kunnan johdossa, kun Ikean tavarataloa lobattiin pohjoiseen.

Kamprad piti päänsä Haaparannan myymälän perustamisesta, vaikka monet muut yrityksen johdossa pitivät hanketta toivottomana.

Toistaiseksi ei ole tietoa siitä, kuinka suuri Kampradin henkilökohtainen perintö on. Ikean omistuksesta hän oli luopunut jo vuosia sitten. Huonekalujätin omistajia ovat useat säätiöt.

Dagens Nyheter arvioi, että pohjoisruotsalaisille voi olla tulossa satoja miljoonia kruunuja kehittämisrahaa, mutta ei sentään miljardeja. Sata miljoonaa kruunua on noin kymmenen miljoonaa euroa.

Pohjois-Ruotsissa perintöuutinen on otettu tietysti riemumielin vastaan.

"Fantastista", kommentoi Haaparannan kunnanjohtaja Peter Waara Dagens Nyheterille.

Lena Fritzén kertoi Ruotsin radion Västerbottenin toimitukselle, millaisiin kehittämishankkeisiin Kamprad -varoja voi esimerkiksi hakea.

Säätiö on nimittäin jo aiemmin rahoittanut maaseudun yritystoiminnan kehittämistä. Hyvät mahdollisuudet näyttää olevan sellaisilla hankkeilla, joissa tehdään yhteistyötä tutkijoiden kanssa.

Esimerkiksi Västerbottensost-juustoa valmistava Norrmejerier-meijeri on saanut kehitysrahaa varastotoiminnan kehittämiseen, kun hanke tehtiin yhteistyössä Ruotsin maatalousyliopiston Uumajan ja Uppsalan yksiköiden kanssa.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT