Sokerinsyönti lapsena voi kostautua myöhemmällä iällä – ratkaisevia ovat tuhat ensimmäistä päivää

Kuva: Timo Filpus

On mahdotonta tehdä kunnollinen tutkimus, kuinka vauvana syöty sokeri altistaa vuosikymmenien päästä ilmaantuviin tauteihin. Eihän äitejä saa koemielessä syöttämään vauvoilleen erilaista ruokaa kahden vuoden ajan, eikä aikuistuvien pienokaisten elämää voi seurata vuosikymmeniä.

Joskus kuitenkin luonto tarjoaa asetelman, joka mahdollistaa vertailevan tutkimuksen.

Elintarvikkeiden ostamista säännösteltiin toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen, kun kaikesta oli pulaa. Britanniassa aikuisen annos sokeria oli 40 grammaa päivässä.

Säännöstely päättyi syyskuussa vuonna 1953, minkä jälkeen sokerin kulutus kaksinkertaistui. Vaikutuksia voitiin seuranta vuosikymmenien ajan UK biopankin tiedostojen ansiosta. Tilaisuuden oivaltaneet tutkijat vertailivat ihmisiä, jotka syntyivät ennen ja jälkeen sokerin säännöstelyn loppua. Säännöstely näytti suojaavan aikuisiällä puhkeavalta kakkostyypin diabetekselta ja verenpainetaudilta.

Biopankista kaivettiin tiedot ihmisistä, jotka olivat syntyneet vuosina 1951–1956. Heitä löytyi 60 000. Vuosien mittaan heistä sairastui aikuistyypin diabetekseen noin 4 000 ja verenpainetautiin noin 20 000.

Tutkijat keskittyivät vertaamaan lapsia, joiden elämän ensimmäiset 1 000 päivää osuivat säännöstelyn ajalle tai sen jälkeen. Ajanjakso piti sisällään sikiöajan ja kaksi ensimmäistä elinvuotta.

Jos tutkittava jakso osui vähäsokeriseen aikaan, riski sairastua diabetekseen laski 35 prosenttia ja verenpainetautiin 20 prosenttia – lisäksi tautien puhkeaminen viivästyi vastaavasti 4 tai 2 vuotta.

Jos vain sikiöaika osui säännöstelyn aikaan, riski laski mutta ei yhtä paljon. Tästä voitiin päätellä, että mitä pitempi oli sokerirajoituksen aika elämän alussa, sitä suurempi oli terveysvaikutus. Tämä niin sanottu annosvaste lisää tulosten uskottavuutta.

Ei tiedetä, miksi sokeri lapsena altistaa sairauksille myöhemmin. Ehkä sokeri kohdussa voi vaikuttaa sikiökehitykseen tavalla, joka kasvattaa taudin riskiä aikuisena. Vauvoille puolestaan voi jäädä sokerin himo, ja se lisää sokerin syöntiä myöhemmin.

Suomessa sokeria säännösteltiin vuosina 1939–1954. Kansanhuoltoministeriön ostokortista leikattiin ruutu, ja sillä sai ostaa suunnilleen saman määrän sokeria kuin brittitalouksissakin.

Ehkä sokerin säännöstely kannattaisi yhä, ainakin vauvoilla.