Naapuriapu hoituu Suomussalmella syrjäkyliä myöten – "Paikallisuus on pienen kunnan etu, luottamus on olemassa" - Kantri - Maaseudun Tulevaisuus
Kantri

Naapuriapu hoituu Suomussalmella syrjäkyliä myöten – "Paikallisuus on pienen kunnan etu, luottamus on olemassa"

Kun korona ja liikkumisrajoitukset iskivät, havahtui suomussalmelainen Riitta Mäkeläinen siihen, että moni tarvitsi apua.
Riitta Mäkeläinen
Riitta Mäkeläinen perusti Facebookiin naapuriapuryhmän, kun koronatilanteen laajuus valkeni. Ryhmän kautta ihmiset ­voivat ilmoittautua auttamaan syrjäkylillä asuvia riski­ryhmiin kuuluvia.

"Kun kriisi alkoi, puhuttiin mieheni kanssa, että lähipiiriä kyllä autetaan. Ajatus laajeni siitä naapuriapuun", kertoo Suomussalmen vanhalla kirkonkylällä asuva Riitta Mäkeläinen.

Hän perusti maaliskuun puolivälissä Facebookiin ystävänsä Anne Seppäsen kanssa Naapuriapu koronatilanteessa / Suomussalmi -ryhmän. Asukkaat voivat kyläkohtaisesti ilmoittautua auttamaan riskiryhmiin kuuluvia esimerkiksi kauppa- ja apteekkiasioinnissa.

Kainuussa etäisyydet ovat pitkiä ja syrjäkylillä asuu paljon ihmisiä, joiden omaiset eivät enää paikkakunnalla asu eivätkä siis pääse apuun.

”Toivomme, että läheiset veisivät viestiä Suomussalmella asuville omaisilleen, että kenelle voi soittaa avuntarpeessa.”

Yli kolmensadan jäsenen ryhmässä toimitaan omilla kasvoilla ja puhelinnumerolla. Annettava apu on vastikkeetonta, eli asioinnista ei saa palkkiota.

”Autettava ja auttaja sopivat keskenään toimintatavat. Samoilta kyliltä kun ollaan, niin yleensä tunnetaan valmiiksi jo muutenkin. Paikallisuus on pienen kunnan etu, luottamus on olemassa.”

Käteisen käyttöä ei suositella tautivaaran takia. Hyvä tapa on esimerkiksi maksun suorittaminen nettipankissa. Jos autettavalla ei sellaista ole, on kauempana asuva sukulainen hoitanut maksun. Pankkikorttia tunnuslukuineen ei missään nimessä pidä ulkopuoliselle antaa.

Koska suurin osa avun tarvitsijoista ei käytä sosiaalista mediaa, ovat tietoa omaisten lisäksi vieneet eteenpäin kyläyhdistykset.

”Tärkeää on, että autetaan vain terveenä. Jokaiselta auttajalta vaaditaan omaa ajattelua tässä. Tavarat pakataan hygieenisesti, kiitoskahveille autettavan luo ei myöskään mennä. Minimoidaan riskit.”

Ryhmän ideaa on jo jalostettu kerrostaloissa. ”On laitettu lappua rappukäytävään ja käyty asioilla samassa talossa asuvien puolesta. Jokainen teko auttaa eteenpäin.”

Ryhmässä myös yritykset kertovat aktiivisesti, miten niiden kanssa voi asioida poikkeusaikana. On kotiinkuljetusta, tavaroiden valmiiksi keräilyä ja laskulla maksamista. Riskiryhmille on omat asiointiajat aamutuimaan. ”Kauppiaat ovat laittaneet viestiä, että kaikki järjestyy ja ruokaa kyllä saadaan.”

”Nyt on erityisen tärkeää, että ihmiset noudattaisivat ohjeita ja välttäisivät kontakteja. Mitä vähemmän trafiikkia, sen paremmin saadaan koronan leviämistä hidastettua”, Mäkeläinen muistuttaa. ”Nyt jos maltetaan, niin terveydenhuollon kapasiteetti riittää.”

Auttajaehdokkaiden nimiä on tullut mukavasti. ”Jos tilanne äityy täälläkin, ajattelimme tehdä asiasta tiedotteen, joka jaettaisiin joka talouteen”, Riitta Mäkeläinen kertoo. Listalta olisi helppo löytää oman kylän taho, jolle soittaa.

Vastaavia ryhmiä on perustettu jo useilla paikkakunnilla, mutta lisääkin varmasti mahtuu.

”Ryhmän perustaminen sai ihmiset ajattelemaan, miten voi auttaa naapuria. Jospa tämä innostaisi miettimään omalla kylällä, miten siellä voisi toimia”, Mäkeläinen pohtii. ”Meillä oli täällä muutama vuosi sitten paha tykkylumitalvi, jolloin naapuriapua todella tarvittiin. Nyt on vähän toisenlainen tilanne, mutta apua tarvitaan taas.”

”Olen miettinyt, että olisi kova paikka jumittua kerrostaloon tämmöisessä tilanteessa. Että miten henkisesti selviäisi, kun ei kauppaankaan voi mennä. Täällä mekin asutaan metsän keskellä, ulos pääsee koska vaan. Josko kaupungissa edes omassa rappukäytävässä huolehdittaisiin naapurin pärjäämisestä”, hän kannustaa.

”Jos jotain hyvää tilanteessa haluaa nähdä, niin ehkä se herättää ajattelemaan, mikä on oikeasti tärkeää ja miten voi auttaa toisia.”

”Tämän voi laajentaa muuhunkin aikaan, miten välttää tautien levittämistä esimerkiksi ottamalla rokotteen kausi-influenssaan ja olemaan menemättä flunssaisena töihin. Sama lasten kohdalla, olisi parempi pitää heidät muutaman päivän kotona potemassa, kuin viedä kipeänä tarhaan.”

”Kriisi on tuonut uutta ajattelutapaa tähän kiireiseen elämään. Ihmiset pysähtyvät eivätkä lentokoneetkaan lennä. On enemmän aikaa. Pysähtymällä autamme myös tätä maapalloa.”

Lue lisää

Älä unohda turvavälejä liikkuessasi luonnossa – koronan toinen aalto voi innostaa ihmiset taas luontokohteisiin

Turussa testattiin koneellinen Makedoniasta saapuneita lentomatkustajia

Ministeriksi palannut Annika Saarikko: Tapahtumajärjestäjille ei ole varattu uutta koronatukea

THL: Suomalaisista 70 prosenttia ottaisi koronarokotteen