Kolmen käyttövoiman traktorimönkijät vertailussa – sähkömönkijän tulokset erosivat selvästi diesel- ja bensaversioista
Hoituvatko traktorimönkijällä tehtävät työt parhaiten diesel-, bensiini- vai sähkökäyttöisellä ajokilla? Koneviesti vertaili samanlaisissa töissä Polaris Rangerin eri käyttövoimaversioita.
Vertailun painopiste oli tutkia eri voimanlähteiden välisiä eroja, minkä vuoksi vertailuun valittiin yksi merkki, jolla kaikki kolme voimanlähdettä oli tarjolla. Merkiksi valikoitui Polaris. Kuva: Seppo NykänenKoneviesti otti keväällä 2024 vertailuun kolme Polaris Rangerin traktorimönkijää (Diesel, 1000 bensa EPS ja Kinetic) ja selvitti, miten kolmen eri käyttövoiman mönkijää eroavat toisistaan. Erityisesti toimitusta kiinnosti se, kuinka sähkömönkijä pärjää ominaisuuksiltaan ja kuluiltaan vertailussa polttomoottoriversioon. Kaikissa vertailuajokeissa oli sama perusrakenne, mutta tehoissa ja lisävarusteluissa oli eroja. Kaikki yksilöt on rekisteröity T1b-traktoreiksi, joissa huippunopeus on rajoitettu 60 km/h.
Kokeilun aikana suoritettiin mittauksia polttoaineenkulutuksesta ja laskettiin siitä syntyviä kustannuksia. Kaikille kolmelle mönkijälle tehtiin melumittaukset ohjaamosta ja ohiajomelusta. Ajoneuvot testattiin keskeytyksettä kahden tunnin rasituskokeessa, jossa hinattavaksi otettiin omavalmisteinen nurmen suorakylvökone 250–280 kilon vetovastuksella. Tästä osiosta mitattiin erikseen ajokkien kulutukset työssä. Lisäksi mönkijöillä ajettiin tieajoa 68–118 kilometriä. Samalla ajettiin sähkömallin matka-ajokoe eli se, kuinka pitkään sähkömönkijä liikkui yhdellä latauksella.
Ennakolta oli selvää, että sähköversio Kinetic on tehoiltaan eri luokassa kuin polttomoottorimallit, mutta kokeilun myötä paljastui useita yllättäviä seikkoja erityisesti käytettävyyden näkökulmasta katsottuna. Sähköllä toimiva Kinetic-malli erosi polttomoottoriversiosta eniten voimansiirron osalta: sähkömoottorin tuottama voima siirtyi hammashihnan kautta suoraan aluevaihteistoon, jossa on kaksi nopeutta eteenpäin, mutta ei erillistä peruutusvaihdetta eikä variaattoria. Ajosuunta vaihtui moottorin pyörimissuuntaa vaihtamalla.
Rangerin diesel- ja bensamönkijöiden alusta ja voimansiirto olivat samanlaiset. Dieselmoottorina oli Kubotan kolmisylinterinen 24 hevosvoimainen vapaasti hengittävä diesel. Testattu dieselmönkijä oli varustettu parhaalla saatavilla olevalla lisävarusteohjaamolla, jonka äänieristys oli erinomainen. Kokeilussa havaittiin, että aiempaan verrattuna dieselmönkijän äänimaailma oli muuttunut pehmeämpään suuntaan, ja melutaso pysyi 70 desibelin tienoilla.
Myöskin dieselversion polttoaineenkulutus oli bensamallia huomattavasti alhaisempi. Vetotyössä mitattu keskikulutus oli 3,1 l/h. Mutta voiman osalta diesel hävisi molemmille mukana olleelle mönkijälle selvästi. Hevosvoimissa eroa oli sähkömalliin peräti 84,5 hevosvoimaa.Rangereista bensiiniversio on näihin päiviin asti ollut tehokkain Ranger, mutta vertailussa voiton vei Kinetic eli sähkömönkijä. Työkäyttöön bensiinimoottorissa riittää löylyä 61 hevosvoimaa. Bensiinimönkijän lisävarusteohjaamo oli dieseliin verrattuna alempaa tasoa.
Bensamönkijässä olemattoman äänieristyksen ja rikki olleen ikkunan takia melutaso nousi tieajossa korkeimmillaan 90 desibeliin ja pellolla melutaso oli 64–66 desibelin välillä. Tieajossa meluisuus oli harmillista, mutta ajo-ominaisuuksissa ei ollut huomauttamista. Selvin ero sähköversioon verrattuna oli sähköversion terävämpi kaasuun reagointi.
Puhtaassa tieajossa eroja sähkö- tai polttomoottoriversioiden välillä oli vähän. Ainoa ero oli dieselin hitaampi kiihtyvyys täyteen nopeuteen. Äkeen vedossa diesel-version öljyn lämpötila alkoi olla hälytysrajalla kahden tunnin vetoajan lopulla, mutta se johtui puhallinsiivikon tukkeutumisesta.
Vertailu osoitti, että yksiselitteistä vastausta mönkijöiden paremmuudesta on vaikea antaa. Jokainen versio sopii johonkin työhön paremmin kuin toinen. Kokeilussa arvioitiin kokonaisuutena Rangereiden käytettävyyttä erityisesti hyötykäytössä. Sähköinen Kinetic oli tehoiltaan ja väännöltään ylivoimainen, joten sillä pystyi vetämään kuormia todella hyvin. Myös liikkuminen oli lähes äänetöntä.
Lue Koneviestin nettisivuilta, minkä verran eri käyttövoimaversiot veivät energiaa ja minkä verran kullekin versiolle tuli kulutusta ja kustannuksia samalla matkalla!
Sinua saattaa kiinnostaa myös seuraavat artikkelit:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat



