Espoo ja Helsinki ottivat turpaan tuoreessa elinvoimalistauksessa − nämä syyt selittävät pienempien kuntien nousua

Tänä vuonna pienet ja keskisuuret kaupungit nousivat ja suuret putosivat listauksessa.  Kuva: Jaana Kankaanpää

Pirkkala on jälleen konsulttiyhtiö WSP Finlandin elinvoimalistauksen kärjessä. Kärjen takana on kuitenkin tapahtunut muutoksia, sillä Porvoo ja Raisio ovat ohittaneet Espoon ja Helsingin, ja ne ovat nousseet vertailun jaetulle kakkospaikalle.

Porvoossa koheni nettomuutto ja työpaikkaomavaraisuus, Raisiossa toimintakate ja vihreän siirtymän kehitys. Espoota ja Helsinkiä painoivat tulotason muutoksen notkahtaminen, Espoota myös kiertotalouden kasvun hidastuminen.

Tänä vuonna pienet ja keskisuuret kaupungit nousivat ja suuret putosivat listauksessa.

Eniten nousivat keskisuuret kaupungit, keskimäärin kahdeksan sijaa. Ryhmän suurimmat kiipijät ovat Kotka (104.), 29 sijaa, Kouvola (102.), 17 sijaa sekä Hämeenlinna (43.), 19 sijaa ja Lahti (56.), 18 sijaa. Kotka on löytänyt vihreitä investointeja ja Lahti parantanut tuottavuuttaan, mutta ainoa lähes koko ryhmää yhdistävä tekijä on se, että lasten pienituloisuus ei kasvanut, kuten muissa kunnissa.

Lahti nousi elinvoimalistauksessa.  Kuva: Jaana Kankaanpää

Työttömyyden kasvu näkyy ensimmäiseksi suurissa kaupungeissa. Vain Espoossa työllisyys, myös ulkomailla syntyneiden, on kasvanut. Isot kaupungit putosivat listalla keskimäärin kaksi sijaa. Vain Tampere (16.) kohensi asemiaan.

Maahanmuuton hidastuminen, työllisyyden heikentyminen ja lapsiköyhyyden yleistyminen nakertavat jopa kasvukeskusten elinvoimaa.

”Harvoja taantumalle immuuneja seutuja ovat nyt maaseutumaiset matkailukunnat”, WSP:n tutkimuksessa analysoidaan.

Maaseutumaiset matkailukunnat ovat ainoa ryhmä, jossa myös ulkomailla syntyneiden työllisyys on noussut.

Raumalle on noussut huippumoderni saha. Kuva: Juha Sinisalo

Suuret kaupungit eivät pärjää päästöjen vähentämisessä entiseen tapaan. Keskimäärin päästöjään ovat vähentäneet selvästi vain pienet maalaiskunnat sekä maaseutumaiset matkailukunnat, kun Pohjanmaalle, Savoon ja Kainuuseen on rakennettu tuulivoimaa.

Vihreän rakennemuutoksen kärjessä ovat Raisio ja Rauma ja heti niiden perässä Porvoo, Pori ja Kemi. Valiojoukossa päästöt vähenevät, ja vihreitä investointeja tehdään keskimääräistä enemmän. Esimerkiksi Harjavaltaan on tulossa akkumateriaalitehdas, Raumalle on noussut huippumoderni saha ja Kemiin maailman suurin havusellua valmistava tehdas.

WSP teki elinvoimatutkimuksensa tänä vuonna viidennen kerran.

Harjavaltaan on tulossa akkumateriaalitehdas. Kuva: Jussi Partanen