Kotimaa

Alokkaat pääsivät testaamaan naisten ja miesten yhteisasumista: "Tupiin on ollut paljon halukkaita ja niistä on tykätty paljon"

Muun muassa Norjassa käytössä ollut nais- ja miesasevelvollisten samassa tuvassa asuminen ehti olla pitkään Varusmiesliiton toivelistalla. Tulevat alokkaat jatkavat koronauhan vuoksi muutettuja palvelusrutiineja.
Harri Kallio-Kurssi
Kutsuntoihin saapunut Joel Kuronen sai alikersantti Saku Tusalta tiedustelun voinnista ja tujauksen käsidesiä saapuessaan vuonna 2002 syntyneiden kutsuntatilaisuuteen alkuviikosta Seinäjoella. Puolustusvoimissa on otettu hiljattain käyttöön Koulutus 2020 -uudistukset ja laajennettu yhteistupakokeiluja.

Viime heinäkuussa asepalveluksensa aloittanut saapumiserä on nyt päättänyt alokasaikansa sotilasvalaan. Tuona aikana puolustusvoimissa on otettu käyttöön kummankin sukupuolen yhteistupia.

Tätä ennen naisasevelvolliset asuivat komppanioissa omassa tuvassaan. Se toi asevelvollisten etujärjestönä toimivan Varusmiesliiton mukaan hankaluutta rutiineihin. Varsinkin silloin, jos naisten tupa sijaitsi esimerkiksi toisella käytävällä kuin sen ryhmän majoitustila, johon nainen kuuluu.

Yhteinen majoitustila on lisännyt Norjassa saatujen kokemusten mukaisesti myös joukon yhteishenkeä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Varusmiesliiton puheenjohtaja Topi Korpisen mukaan yhteistuvista saamamme kesäkuukausilta saatu palaute on ollut pelkästään positiivista.

"Niihin on ollut paljon halukkaita ja niistä on tykätty paljon."

Jotkut ovat epäilleet, että eri sukupuolten samassa tuvassa asuminen voi aiheuttaa ongelmia. Korpinen kumoaa epäilyt.

"Ongelmatapauksista emme ole kuulleet. Kokeilu on siis tähän mennessä ollut varsin onnistunut."

Varusmiesliiton näkemyksen siirtyminen yhteistupiin on valtava kulttuurillinen edistysaskel luonnollisen tasa-arvon toteutumiseen.

Sukupuolen- ja seksuaalisuuden perusteella toteutettava lokerointi vain alleviivaa ristiriitojen syntymistä. Muista pohjoismaista saadut kokemukset kertovat arkipäiväistyneen järjestelyn ongelmattomuudesta.

Koronariskin minimoimiseksi varusmiehet on jaettu kolmeen ryhmään, jotka eivät ole keskenään tekemisissä. Yksi ryhmä on metsässä, toinen kasarmilla ja kolmas lomilla niin, että jokainen jaksoista kestää kaksi viikkoa.

"Yhteensä neljän viikon kiinniolo on ollut raskas, mutta hetken aikaa käytössä ollut 1+1+1 malli, jossa oltiin kaksi viikkoa kiinni ja viikko lomilla, koettiin ehkä jopa tykätymmäksi kuin normaalit olosuhteet", Korpinen sanoo.

Hänen mukaansa ylipäänsä on koettu, että pitkien lomien aikana ehtii aidosti ladata akkuja ja hoitaa mahdollisia henkilökohtaisia asioita.

Koronariski on muuttanut myös palvelusrutiineja.

"Kasarmiolosuhteissa ohjelma on rauhallisempaa viikonloppuisin ja sunnuntaisin on usein hieman myöhäisempi herätys. Maasto-olosuhteissa on ollut harjoituksia normaaliin tapaan."

Parannettavaa silti aina riittää. Ruokahuollosta on kuulunut Varusmiesliittoon soraääniä.

"Koronajärjestelyiden myötä lisääntynyt maastoruokailu on aiheuttanut keskustelua. Saamamme palautteen mukaan pakkiruokaa ei aina ole riittävästi tarjolla ja erikoisruokavaliot ovat välillä unohtuneet kokonaan."

Varusmiesliitto muistuttaa, että palvelukseen astuminen on suuri elämänmuutos, jonka päälle koronaviruksen tuomat pitkät kiinniolot voivat olla hyvinkin raskaita henkisesti.

Liiton mukaan on erittäin tärkeää, että varusmiehille taataan riittävä lepo ja viihtyvyys varuskunnissa. Muuten on vaarana, että korona-ajan saapumiserien kohdalla nähdä normaalia suurempia keskeyttämispiikkejä.

Varusmiesten jako kolmeen ryhmään koettiin keväällä tehokkaimmaksi ratkaisuksi estää koronaviruksen leviämistä varuskunnissa ja siinä onnistuttiinkin hyvin.

"Tilanne on kuitenkin eri, kun kyseessä on palvelukseen astuvat alokkaat, eivätkä valansa jo vannoneet sotilaat, jotka ovat tottuneet ympäristöön. Erityisesti palautumiseen ja ryhmäytymiseen on kiinnitettävä huomiota", Korpinen huomautti jo heinäkuussa.

Lue myös:

Suomen naapurimaissa yleinen asevelvollisuus on käytännössä hyvin valikoiva – puolustusministeri Kaikkonen pohtisi asevelvollisuuden kehittämisessä myös muutoksia päivärahoihin

Lue lisää

THL:n koronalaskelmat kertovat, miksi rajoitustoimia tarvitaan nyt, sanoo professori Vapalahti

Kansainvälinen indeksi: Suomen elintarviketurva on paras – ruoka ei loppunut kesken, vaikka korona tyhjensi kauppojen hyllyt

THL: Suomessa todettu yli 500 uutta koronavirustartuntaa

Kiinan teollisuus toipui koronasta, vienti kasvaa kohisten – kasvomaskit ja elektroniikka vauhdittavat idän jättiläisen menestystä