Kotimaa

Laskettelukeskus pärjää, mutta Lapin pienet matkailuyritykset ovat veitsi kurkulla

Korona-ajan sulut iskevät voimakkaasti pieniin matkailuyrityksiin, joiden asiakaskunta on koostunut kansainvälisistä turisteista.
Jouni Porsanger
Poromies ja matkailuyrittäjä Anssi Kiiskinen Pelkosenniemeltä on menettänyt 90 prosenttia asiakkaistaan sen jälkeen, kun koronavirusepidemia saapui Suomeen ja kansainväliset turistit loppuivat.

Kun koronavirusepidemian laineet löivät Suomeen vuosi sitten maaliskuussa, joutui Pohjois-Suomen matkailusektori ottamaan vastaan ankaran iskun.

Valmiuslain aktivointi tarkoitti esimerkiksi täyssulkua Lapin matkailukeskuksiin.

"Pyhä oli kovassa kasvussa kaudella 2018–2019, mutta maaliskuussa 2020 iski sitten seinä vastaan. Pyhä oli kiinni maaliskuusta aina kesän yli. Jouduimme lomauttamaan henkilöstöä ja hakemaan muita säästöjä", Pyhätunturi Oy:n paikallisjohtaja Jusu Toivonen kertoo.

Onni onnettomuudessa olivat ennätyksellisen aktiivinen matkailuvuoden 2020 alku sekä Valtiokonttorista saatu koronatuki.

Tähän vuoteen Toivosen isännöimä Pyhä Ski Resort lähti kaikesta huolimatta toiveikkaana.

"Koronakauden 2019–2020 tulos päätyi jopa plussalle. Tämä kaikki kertoo siitä, miten kovaa matkailun kasvu on meillä ollut viimeisten viiden, kuuden vuoden aikana. Korona aiheutti oikeastaan enemmänkin tämän kasvun tasaantumisen kuin mitään romahdusta Pyhällä", Toivonen summaa.

Jouni Porsanger
Luontomatkailuyrittäjä Eero Fiskin mukaan seuraava talvikausi on ratkaiseva monen Pohjois-Suomen matkailuyrityksen selviytymisen kannalta.

Jusu Toivosen mukaan Pyhän selviytymisen taustalla on tarkoin hiottu strategia, joka on nyt kriisioloissa osoittanut vahvuutensa.

"Olemme strategisesti keskittyneet kotimaisiin matkailijoihin jo ennen pandemiaa. Sellaisilla keskuksilla ja yrityksillä, joissa valtaosa rahavirroista on tullut kansainvälisistä matkailijoista, on ollut haasteellisempaa sopeutua nykytilanteeseen", paikallisjohtaja toteaa.

Erilaiset oheisaktiviteetit Pyhä seikkailutunturi -teemaan liittyen ovat lisääntyneet.

"Lähdettiin korostamaan, että tämä on Suomen vanhimman kansallispuiston kainalossa sijaitseva hiihtokeskus. Sehän on Suomen ja maailmankin mittakaavassa aivan poikkeuksellista, että laskettelukeskus on kansallispuiston välittömässä läheisyydessä."

Lasketteluaktiviteeteista Pyhä Ski Resortin toiminnassa on korostunut vapaalasku, jonka monipuolinen kehittäminen on yksi sen strategian päätavoitteista.

"Tälle vuodelle tavoitteenamme on 108 500 hiihtopäivää. Se olisi viiden prosentin kasvu suhteessa viimeiseen ehjään kauteemme."

Jouni Porsanger
Pyhätunturi Oy:n paikallisjohtajan Jusu Toivosen mukaan laskettelukeskus on selviytynyt koronakurimuksesta verrattain hyvin. Keskittyminen kotimaisiin matkailijoihin kantaa nyt hedelmää.

Vaikka Pyhä Ski Resort on selvinnyt korona-ajassa voittajana, ei sama tarina toistu seudun pienempien matkailuyrittäjien kohdalla.

Poromies ja matkailuyrittäjä Anssi Kiiskinen kertoo menettäneensä koronan myötä jopa 90 prosenttia matkailupuolen tuloistaan.

"Asiakkaista yhdeksän kymmenestä on tullut Britanniasta, Sveitsistä, Hollannista, Saksasta, Ranskasta ja Italiasta. Kun ulkomaisia turisteja ei tullutkaan, tulopuoli romahti", Kiiskinen harmittelee.

Matkailuohjelmisto Kiiskisen Poropuisto Koparassa on rakentunut poroihin tutustumisen sekä lähialueille suuntautuvien porosafareiden ympärille.

”Löysässä hirressä ei ole enää varaa roikkua, sillä monet pienet matkailuyritykset ovat veitsi kurkulla."

Viime viikolla ravintolat suljettiin suurimmassa osassa Suomen sairaanhoitopiirejä.

Kopara-ravintolaa pyörittävä Jarno Jaksola pitää ravintoloiden kohtelua epäreiluna.

"Onhan se erikoista, että telakat ja raksatyömaat, joissa on tullut isoja tartuntaryppäitä, saavat toimia ilman rajoituksia. Ravintola-ala, joka ei ole korostunut tartunnoissa, suljetaan ankarimman kautta", ravintolayrittäjä harmittelee.

"Myös ravintolat ja baarit pitäisi viimeinkin pystyä erottelemaan toisistaan."

Jaksolan mielestä hallituksen viestintää pitäisi selkeyttää ja rokotustahtia nopeuttaa.

"Huonolta näyttää. Ei voi muuta sanoa."

Jouni Porsanger
Ravintolayrittäjä Jarno Jaksolan mielestä ravintoloita on kohdeltu epäoikeudenmukaisesti koronarajoituksilla.

Luontomatkailuyrittäjä Eero Fisk vetää opastettuja luontoretkiä Pyhä-Luoston kansallispuistossa ja sen lähialueilla.

"Retkillä tutustutaan luontoon ja sen ilmiöihin, sekä myös vanhojen Lapin kylien kulttuuri- ja sotahistoriaan", Fisk kertoo.

Valtaosa asiakkaista on ollut ulkomaisia.

"Sen jälkeen kun korona iski, liikevaihdosta on kadonnut 90 prosenttia. Ensi syksyyn vielä pärjätään, mutta se, pääseekö matkailu avautumaan ensi talveksi, on aivan keskeinen kysymys selviytymisellemme", mies painottaa.

Saksalaiset Vaasassa vaihto-opiskelijoina olevat Björn Graul ja Ronja Bäumel lukeutuvat niihin harvoihin kansainvälisiin matkailijoihin, jotka tänä keväänä ovat hakeutuneet Lappiin.

"Saksassa on ollut pitkään kova lockdown ja lähes joka paikka on kiinni. Tuntuu luksukselta, kun Suomessa vain tarvitsee käytännössä pitää maskia julkisilla paikoilla", Graul vertaa.

"On upeaa tavata ihmisiä kasvotusten ja jutella heidän kanssaan. Sitä osaa korona-aikana arvostaa", Bäumel sanoo.

Jouni Porsanger
Saksalaiset vaihto-opiskelijat Björn Graul ja Ronja Bäumel tutustuivat Pyhä-Luoston kansallispuistoon viime viikolla.

Luoston matkailualue pyöri aikana ennen koronaa pääsääntöisesti kansainvälisten matkailijoiden varassa.

"Kun epidemia saapui, kaikki hiljeni hetkessä", Luoston alueella majoitustoimintaa ja mökkivälitystä harjoittava Päivi Hannula kertoo.

Hannulan yritys lähti nopealla tahdilla suuntaamaan markkinointia kotimaisiin matkailijoihin.

Täyssulkua seurasi melko normaali kesä ja jopa tavallista vilkkaampi syksy. Talvella on ollut taas hiljaisempaa.

"Olemme koronan alettua jääneet noin 60 prosenttiin tavanomaisesta mökkien käyttöasteesta. Kyllä tässä sinnitellään, mutta tietenkin pandemian jälkeistä aikaa ja tilanteen normalisoitumista odotetaan."

Lapin Matkailuelinkeinon Liiton toiminnanjohtaja Nina Forsell korostaa, että pohjoisen matkailuala on hälyttävän ahtaalla.

"Tammikuun lopulla liittomme teki yhdessä Lapin kauppakamarin kanssa Lapin matkailuyrittäjille kyselyn, jossa kartoitettiin tulevaisuuden odotuksia. Saimme 218 vastausta. Vastaajista vain 42 prosenttia uskoi, että voisi jatkaa yritystoimintaa yli 10 kuukautta", Forsell päivittelee.

Forsellin mielestä matkailualan yritykset tarvitsevat nopeasti kustannustukea.

"Lisäksi tarvitaan näkymä siihen, miten tänne voi taas tulla ulkomailta, kun se on turvallista. Esimerkiksi rokotustodistuksella tai negatiivisella koronatestituloksella pitää päästä maahan."

Samoilla linjoilla on poromies Kiiskinen.

"Täytyisi saada mahdollisimman pian varmuus siitä, että ensi marraskuusta lähtien lomasesonki turvataan", Kiiskinen korostaa.

"Esimerkiksi Britanniassa rokotukset ovat jo pitkällä. Pitää saada varmuus siitä, että rokotettuja ihmisiä voidaan tuoda tänne matkailukupliin."

Pyhä-Luosto Matkailu Oy:n yrittäjä Päivi Hannula odottaa koronan jälkeistä aikaa. Liiketoiminta pyörii nyt noin 60 prosentin teholla tavanomaiseen tilanteeseen verrattuna.
Lue lisää

Yle uutiset: Ulkomaalaiset matkailijat eivät ole vielä tulleet Lappiin – Susanna Koutonen: "Elokuu on Euroopan lomakuukausi. Siihen ehtii vielä tehdä suunnitelmia"

Työmatkaliikenne sallitaan EU- tai Schengen-maista maanantaista alkaen

"Bileet pystyyn" – rovaniemeläinen ravintola toivoo ennätyskesää, ala vaatii rajoituksien pikaista purkua toipuakseen

Yle uutiset: Maahan tulevien pakollisiin terveystarkastuksiin muutoksia Lapissa: kahden viikon takaisella koronarokotteella vapautuu testistä