Sään ääri-ilmiöt aiheuttavat jatkossa entistä enemmän haasteista sopimuspalokuntien toiminnalle — "Järjestelmä perustuu hyvään tuuriin"

Kuva: Carolina Husu

Korona-aika on omalta osaltaan korostanut sopimuspalokuntien tarpeellisuutta.

"Tilanteita on ollut, että pieneltä paloasemalta on mennyt koronan takia 20 pelastajaa karanteeniin. Silloin on pitänyt laittaa pelastusasema kiinni, ja sopimuspalokuntalaiset on joudettu nostamaan päivystämään", Suomen sopimuspalokuntalaisten liiton järjestöpäällikkö Aleksi Peurala toteaa.

Sopimuspalokuntalaisten päivystys on kuitenkin perustunut pelkästään vapaaehtoisuuteen.

"Meillä ei ole mitään keinoja irrottaa henkilöä omalta työpaikaltaan. Se vaatii käytännössä sotatilan tai suuronnettomuuden, jonka takia on julistettu poikkeustila. Korona-ajan poikkeustila ei ole meihin lainsäädännön kannalta vaikuttanut millään tavalla."

Peuralan mukaan ongelma tulee korostumaan tulevaisuudessa, kun ilmastonmuutos lisää sään pitkäkestoisia ääri-ilmiöitä. Esimerkkinä Peurala nostaa esille vuoden 2011 jouluna iskeneen Tapani-myrskyn.

"Oli todella hyvä, että se iski joulun välipäivinä. Ihmiset olivat silloin lomilla. Sen ansiosta saimme sopimuspalokuntalaiset liikkeelle."

Syys- ja kevätmyrskyt puolestaan ovat haasteellisia juuri sen takia, että moni sopimuspalokuntalainen on kiinni päivätöissään.

"Järjestelmä ei tällä hetkellä ole edes tarkoitettu siihen, että tällaisia tehtäviä pystyttäisiin hoitamaan. Se perustuu hyvään tuuriin."

Peurala muistuttaa, että loppujen lopuksi vastuu pelastustoiminnan järjestämisestä on alueellisella pelastuslaitoksella.

"Jos sopimuspalokunta lyö hanskat tiskiin, niin silloin sopimuspalokunta lyö hanskat tiskiin. Siinä on sitten pelastuslaitos ihmeissään, kun jollakin tavalla pitää yhä pelastustoimi järjestää."