Kotimaa

"Rohkeus kokeilla laitteita tarvitaan" – korkea ikä, muistin ongelmat ja heikot nettitaidot ovat suurimpia esteitä verkkoasioinnille, kertoo THL:n selvitys

Digineuvojien kirjo on laaja, niin on myös opastuksen tarve. Oppiminen luonnistuu, kun opastajalla on malttia.
Johannes Tervo
Helvi ja Harald Kraft saivat opastusta Riitta Kontturilta tiistaina Vaasaan kuuluvassa Vähässäkyrössä. Hannele Taanonen (vas.) ja Timo Ristimäki odottivat vielä opastettaviaan.

Vähänkyrön entisen kunnantalon valtuustosali herää eloon tiistaiaamuna, kun Eläkeliiton paikallinen digiopastus alkaa. Helvi ja Harald Kraft ottavat älykännykkänsä esiin. Kumpikin on työurallaan käyttänyt työtehtäviin liittyviä ohjelmia tietokoneella, mutta se ei riitä 2020-luvulla.

"Pitäisi päästä sisälle pankkiasioiden hoitoon. Lapset ovat tarvittaessa autelleet, mutta lisäoppi ei ole pahitteeksi. Täällä opettajat ovat lähes samanikäisiä ja heillä on enemmän kärsivällisyyttä kuin nuorilla", Harald Kraft sanoo.

Helvi Kraft on hankkinut äskettäin uuden kännykän. "Käytän sitä mieluummin kuin tietokonetta, mutta haluan lisäoppia tietokoneesta. Uuden omaksuminen vaatii oman aikansa, ei se tapahdu äkkiä."

Yhdistyksen puheenjohtaja ja ohjaajana toimiva Timo Ristimäki on hyvillään, että viisi vuotta kestänyt viikoittainen opastus voidaan jälleen aloittaa puolitoista vuotta kestäneen koronatauon jälkeen. Ryhmässä on 20 oppilasta.

"Olemme siirtyneet henkilökohtaiseen opastukseen. Meillä on vaitiolovelvollisuus ja ohjattavat käyttävät omia laitteitaan. Emme kysy opastettavilta pankkitunnuksia tai maksa heidän laskujaan", Ristimäki kertoo ohjauksen luonteesta.

Opastuksesta vastaava Riitta Kontturi kiteyttää tärkeimmäksi vinkiksi sen, ettei pelkää kokeilla laitteen eri toimintoja.

"Rohkeus kokeilla laitteita tarvitaan, sillä jos ei tee, ei ikinä opi. Enintään voi vahingossa poistaa kännykästä jonkin sovelluksen. Sen saa aina ladattua uudestaan takaisin", Kontturi sanoo.

Digitalisaatio on edennyt korona-aikana merkittävästi muun muassa terveyspalveluissa. Ikäihmisiä ja myös muita haavoittuvassa olevia ryhmiä uhkaa syrjäytyminen digitaalisista palveluista, sillä heillä voi olla vaikeuksia asioida verkossa.

Korkea ikä, muistin ongelmat ja heikot nettitaidot ovat tärkeimpiä esteitä verkkoasioinnille.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan kolmannes 70 vuotta täyttäneistä ei ole käyttänyt lainkaan nettiä sähköiseen asiointiin, yli kymmenes asioi avustettuna ja reilu puolet itsenäisesti.

Yli 84-vuotiailla todennäköisyys siihen, ettei käyttänyt sähköisiä palveluita itsenäisesti on lähes viisinkertainen 70–74-vuotiaisiin verrattuna. Perusasteen koulutuksen saaneilla todennäköisyys on yli kuusinkertainen korkeasti koulutettuihin nähden.

Ikääntyneet, joilla oli esimerkiksi heikentyneeksi koettu muisti, kokemus riittämättömästä tarmosta arkipäivän elämään tai avun tarve arjessa asioivat sähköisesti vähemmän kuin muut.

Tutkimuksen perusteella "ikääntyneiden sosiaaliselle syrjäytymiselle altistavat tekijät ovat selvästi yhteydessä vähäisempään sähköiseen asiointiin. Heikommassa asemassa olevien ikääntyneiden osalta vaarana voi olla sosiaalisen ja digitaalisen syrjäytymisen itseään vahvistava kierre".

Ikääntyneille on siis voitava tarjota yhdenvertaiset palvelut, jotka edistävät osallisuutta ja itsenäistä elämänhallintaa yhteiskunnassamme.

Tutkimukseen osallistunut tutkija Petra Saukkonen sanoo, että syrjäytyminen digipalveluista ei uhkaa vain ikäihmisiä, vaan myös muita haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä. Digipalvelujen parempi käytettävyys, kohdennettu tuki ja koulutus ovat tarpeen, että kaikki voisivat paremmin hyödyntää digitaalisuutta.

"Digitaalisia palveluita ei pitäisi kehittää vain niiden ehdoilla, jotka niitä jo käyttävät. On huomioitava myös ne ryhmät, joilla on esteitä sähköisessä asioinnissa."

Avustettuna sähköisiä palveluita käyttää reilu kymmenes ikääntyneistä.

”Ikääntyneet asioivat avustetusti sähköisesti yleisesti ottaen verrattain vähän. On mahdollista, että apua ei ole tarpeeksi tarjolla tai sitä ei haluta pyytää luottamuskysymysten, kirjautumiskäytäntöjen tai tietojen henkilökohtaisuuden takia. Avustettu asiointi voisi madaltaa kynnystä uusien digitaitojen opetteluun ja itsenäiseen asiointiin tulevaisuudessa”, Saukkonen sanoo.

Suomi sijoittuu digitaalisuuden kärkivaltioihin EU-vertailussa, mutta on myös yksi Euroopan ikääntyvimmistä maista

”Siksi on tärkeää pystyä kehittämään palveluita. Ei ainoastaan ikä vaan myös yksilölliset tekijät tulisi huomioida. Paljon tutkittavaa ja tehtävää riittää vielä jatkossa", hän sanoo.

"Oletettavaa on, että tulevaisuudessa yhä iäkkäämmät ovat aiempaa digiosaavampia, mutta useat toimintakykyä ja muistia heikentävät tekijät voivat lisätä digitaalista syrjäytymistä osaamisesta huolimatta."

THL:n tutkija Laura Hietapakan mukaan tutkimus antaa tietoa siitä, ketkä saattavat olla vaarassa jäädä sähköisten palvelujen ulkopuolelle: "Tiedon avulla voidaan etsiä ratkaisuja sen varmistamiseksi, että sähköinen asiointi olisi mahdollista entistä laajemmalle käyttäjäjoukolle tasapuolisesti.

Lue lisää:

Yli 8 miljoonaa euroa siirtynyt verkkohuijarien haltuun tänä vuonna – pankkitietojen kalastelusta tehtyjen ilmoitusten määrä kasvoi rajusti viikossa

Lue lisää

Paikallinen koetoiminta on tärkeää

Yli 60-vuotiaiden yhteydenpito ystäviin näyttää vähentyneen – koronaepidemia lisännyt yksinäisyyttä, ilmenee Eläkeliiton teettämästä kyselytutkimuksesta

Lippuautomaattien käyttö oli vähäistä

Pankkihuijauksessa säästönsä kadottanut hevosyrittäjä antaa vinkin: Kannattaisi hajauttaa tilejä eri pankkeihin